Merivoimat jälleen torpedoaikaan – Hamina-luokan ohjusveneet peruskorjauksessa

Tero Tuominen
4_hamina_MLU_reservilainen_terotuominen_0418
Ohjusvene Hamina vauhdissa. Keulassa 57 mm Bofors-tykki, sen takana Rheinmetall MASS-harhamaaliheitin. Komentosillan päällä Ceros 200 -maalinosoituslaite ja mastossa Thales TRS-3D -tutka. Takaosan rakenteissa on piilossa kahdeksan DENEL Umkhonto -ilmatorjuntaohjusta siiloissaan sekä neljä MTO-85M-meritorjuntaohjusta. Perässä kaksi Rolls-Royce Kamewa -vesisuihkupropulsiolaitetta.
Tero Tuominen

Neljä Hamina-luokan ohjusvenettä ovat Merivoimien iskukykyisintä kalustoa. Ne edustavat alustyypin neljättä sukupolvea Suomessa. Ensimmäinen oli Neuvostoliitosta 1970-luvulla hankittu Tuima-luokka (OSA II). Niissä aseena oli MTO 66 eli P-15 Termit (NATO-koodi Styx).

80-luvulla saatiin käyttöön neljä Wärtsilän rakentamaa Helsinki-luokan ohjusvenettä. Niiden pääaseeksi valittiin Saab RBS-15 -ohjus (MTO 85). Se on nykyisinkin Merivoimien käytössä päivitettynä versiona (MTO 85M).

Aluksista kahta on käytetty räjähdekokeissa ja ne on sittemmin romutettu. Kaksi Helsinki-luokan ohjusvenettä myytiin Kroatian merivoimille vuonna 2008 ja ne ovat edelleen käytössä.

Kotimaisten ohjusveneiden seuraavat sukupolvet olivat Rauma- (90-luvun alussa) ja Hamina-luokka. Jälkimmäiset saatiin käyttöön vuosina 1998–2006. Kumpaakin alusluokkaa rakennettiin neljä runkoa Raumalla Aker Finnyardsin telakalla.

Rauma-luokan alukset (Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali) modernisoitiin 2010-luvun alussa. Merivoimat luopuu niistä 2020-luvulla.

Sen jälkeen päävastuu meripuolustuksesta jää parhaillaan MLU-päivityksessä (Mid-Life Update) olevalle Hamina-luokalle sekä vielä suunnitteluvaiheessa oleville Pohjanmaa-luokan korveteille (Laivue 2020). Nykyisin raumalaista laivanrakennusperinnettä jatkava Rauma Marine Constructions on ehdolla Laivue 2020 -luokan rakentajaksi.

2_hamina_MLU_reservilainen_terotuominen_0418
Meritorjuntaohjus MTO 85 (Saab RBS-15) on vast'ikään saatu Forum Marinum -merimuseon pysyvään näyttelyyn Turussa. Taustalla neuvostoliittolainen MTO 66 (P-15 Termit). Kuva: Tero Tuominen

Peruskorjaus samalla joukkueella

Rauma-luokan MLU:sta vastasi päätoimittajana ja suunnittelijana kotimainen Patria, joka keräsi alihankkijaverkoston tehtävää varten. Kolmen vuoden aikana alus kerrallaan suoritettu korjaustelakointi tehtiin Western Shipyardilla Teijossa.

Kokemukset olivat hyviä ja hankkeesta saatuja oppeja hyödynnetään nyt. Haminoiden (Hamina, Tornio, Hanko ja Pori) LV2000MLU -peruskorjaus toteutetaan samalla kokoonpanolla. Patria Aviation oy on tehnyt myös alihankintasopimukset taistelunjohto-, torpedo- ja sensorijärjestelmistä Saabin kanssa.

Laivateknisesti aluksista uudistetaan merenkulkujärjestelmä ja apukoneet. Pääkoneiden ohjausjärjestelmä päivitetään ja koneet huolletaan, samoin kuin vesisuihkupropulsiolinja.

Alusten alumiinirunko ja kannen yläpuoliset komposiittirakenteet kunnostetaan ja ne saavat uuden maalipinnan. Sisällä ilmastointia tehostetaan ja majoitusjärjestelyjä uudistetaan.

Puolustusvoimissa hankkeesta vastaa Logistiikkalaitos. Sopimus allekirjoitettiin 4. tammikuuta 2018. Ensimmäinen alus Tornio on jo riisuttuna Western Shipyardin kuivatelakalla Teijossa.

9_hamina_MLU_ruotuvaki_niko_haggman_LORES_0418
Ohjusvene Tornio riisuttuna Western Shipyardin telakalla Teijossa. Aseet ja tutkat on poistettu. Aluksen hyvin käyttöä kestänyt runko on alumiinia. Kannen yläpuoliset rakenteet ovat häiveominaisuuksia parantavaa komposiittimateriaalia. Kuva: Ruotuväki / Niko Häggman 

Lisää käyttöikää

Suunnitelmien mukaan hanke valmistuu vuonna 2021. MLU mahdollistaa Hamina-luokan elinkaaren jatkamisen vuoteen 2035 asti.

Sopimuksen arvo on noin 223 miljoonaa euroa. Työllistävä vaikutus on arviolta 300 henkilötyövuotta. Haastavinta hankkeessa on eri osajärjestelmien ja alihankkijoiden koordinointi sekä kokonaisuuden hallinta.

Teknologian kehitys ja muuttuvat uhkat edellyttävät sota-alusten peruskorjausta 10-15 vuoden välein. Hamina-luokka otettiin päivitykseen hieman nopeammin kuin Raumat. Syy on selvä: Merivoimien rajallisia resursseja ei haluta hajottaa samaan aikaan peruskorjaukseen ja Laivue 2020 -uudisrakentamiseen.

Merivoimilla on meneillään myös PT2020-hanke, jossa valitaan uusi pintatorjuntaohjus aluksille ja ajoneuvoalustoille sijoitetuille yksiköille. Sekä Laivue 2020 että peruskorjattu Hamina-luokka saavat pääaseekseen tämän vielä kuluvan vuoden alkupuoliskolla valittavan ohjustyypin.

Toinen keskeinen Hamina-luokan asejärjestelmä eli kansirakenteen siiloista laukaistavat Denel Umkhonto -ilmatorjuntaohjukset säilyvät myös peruskorjauksessa.

8_hamina_MLU_reservilainen_terotuominen_0418
Kahdeksan Umkhonto-ilmatorjuntaohjuksen siilot ovat piilossa Hamina-luokan kansirakenteissa. Oikeassa laidassa Rheinmetall MASS -harhamaaliheitin. Kuva: Tero Tuominen 

Torpedot tuovat suto-kyvyn

Toisen maailmansodan jälkeen Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta torpedoveneet. Siitä huolimatta Suomessa käynnistettiin 60-luvun alussa kehitystyö, jonka tavoitteena oli ilman kuplavanaa kulkeva sähkökäyttöinen torpedo. Pitkittynyt hanke epäonnistui lopulta.

Silti kaikessa hiljaisuudessa Nuoli-luokan tykkiveneissä varustauduttiin 70-luvulla käyttämään vanhempia varastoista löytyviä torpedoita. Nykyisin Forum Marinum -museossa Turussa onkin nähtävissä neljällä torpedoheittimellä varusteltu Nuoli 8.

Toisessa maailmansodassa torpedojen maaleina olivat lähinnä pinta-alukset. Ne laukaistiin sopivalla ennakolla kohti maalia, ja torpedot etenivät sen jälkeen suoraan.

Nyt hankittava moderni ja älykäs asejärjestelmä on tarkoitettu erityisesti sukellusveneiden torjuntaan. Torpedo kykenee muuttamaan syvyyttä, nopeutta ja suuntaansa.

Lisäksi siinä on aktiivinen hakupää, jonka avulla lopullinen hakeutuminen maaliin tapahtuu. Lankaohjatun torpedon takaa purkautuu kelalta johdin, jonka kautta sille voidaan syöttää maalitietoa laukaisun jälkeen.

Saabin kehittämä Torped 47 -kevyttorpedo on suunniteltu erityisesti Itämeren saaristoisiin rannikko-olosuhteisiin. Aseet hankitaan Suomeen yhteistyössä Ruotsin Försvarets Materialverketin kanssa.

Koska Torped 47 on vasta kehitteillä, lainaa FMV Merivoimien käyttöön vanhempia Torped 45 -versioitaan. Näin päästään aloittamaan koulutus Hamina-luokalla. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun Suomi lainaa aseita tällaisella järjestelyllä.

Hamina-luokan ohjusveneissä ei ole ollut hinattavaa syvyytettävää kaikumittainta. Peruskorjauksessa alukset saavat myös sellaisen. Kongsberg ST2400 -mittaimet tulevat Rauma-luokan ohjusveneiltä.

 

6_hamina_MLU_reservilainen_SAAB_0418
Havainnekuvassa Torped 47 -kevyttorpedo laukaistaan ruotsalaisaluksesta. Kuva: Saab

p5_hamina_MLU_reservilainen_SAAB_0418
Havainnekuva Itämeren mataliin vesiin soveltuvasta Torped 47 -torpedosta. Huomaa takaa purkautuva lankaohjauksen mahdollistava johdin. Kuva: Saab

Uusi tykki ja RWS

Haminoiden 57 mm Bofors -keulatykki korvataan saman valmistajan modernilla 40 mm Mk.4 -aseella. 57-millisille on puolestaan luvassa uusiokäyttöä Laivue 2020 -korveteilla.

Koska Haminat ovat olleet jo valmiiksi maksimipainossaan, niitä on kevennettävä, jotta torpedot ja hinattava syvyysmittain voidaan asentaa. Vaikka kaliperi on pienempi, tuo uusi 40-millinen moderneja ominaisuuksia. Ase esimerkiksi kykenee vaihtamaan ammustyyppiä kesken tulitoiminnan.

Alusluokka saa myös Saabin Trackfire RWS -aselavetin (Remote Weapon System). Se sijoitetaan peräkatteen päältä poistuvan mastorakenteen tilalle. Vastaava RWS on esimerkiksi juuri peruskorjatuilla Pansio-luokan miinalautoilla ja Jehu-luokan kuljetusveneillä.

RWS:n aseiksi voidaan asentaa esimerkiksi 12,7x107 NSV -ilmatorjuntakonekivääri tai 7,62x53R PKM -konekivääri. Lavettiin on mahdollista kiinnittää myös 40 mm Heckler & Koch GMG -kranaattikonekivääri.

RWS:n sensoripaketissa on kamerat näkyvälle valolle ja infrapunalle. Lisäksi siinä on lasermittain etäisyyden määritykseen.

MLU:n yhteydessä aluksen integroitu Saab 9LV CMS -taistelunjohtojärjestelmä (Combat Management System) korvaa Haminoiden aiemman Atlas ANCS 2000 -laitteiston. Sama 9LV asennettiin peruskorjauksessa myös Rauma-luokkaan. Laivue 2020 -uudisrakennusten johtamisjärjestelmä kilpailutetaan kuitenkin erikseen.

Samaten komentosillan päälle Hamina-luokassa asennettu Saab Ceres 200 –maalinosoitusjärjestelmä päivitetään peruskorjauksen yhteydessä. Myös aluksen pääsensori, Airbus Defence ans Space TRS-3D -ilmavalvontatutka säilyy, mutta sekin päivitetään uusimpaan versioonsa.

7_hamina_MLU_reservilainen_SAAB_0418
Saab Ceres 200 -maalinosoituslaitteessa on kameroiden ja laserin ohella tutka. Kuva: Saab

1_hamina_MLU_reservilainen_terotuominen_0418
Upouusi Hamina-luokan ohjusvene Hangon komentosilta luovutustilaisuudessa Aker Finnyardsin telakalla Raumalla 2005. Kuva: Tero Tuominen

TORPED 47

Paino 340 kg

Pituus 2,5 m

Halkaisija 400 mm

Nopeus 10­–40 solmua

Toimintamatka yli 20 km


Jaa tämä sivu