• Historia

Mannerheimille muistolaatta Latviaan

Mannerheim omisti kartanon Aprikissa vaimonsa kanssa vuosina 1901–1912. Muistolaatan on kustantanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.

Janne Kosonen

Mannerheim omisti vaimonsa kanssa Aprikin kartanon vuosina 1901–1912.

Carl Gustaf Emil
Mannerheimin
muistolaatta paljastettiin Latvian Aprikin kartanolla viikonloppuna.
Aprikin kartano oli Mannerheimin ja hänen vaimonsa Anastasia Arapovan omistuksessa vuosina 1901–1912. Muistolaatan on
tehnyt latvialainen taiteilija Janis
Strupulis
. Laatan on kustantanut Suomen Marsalkka Mannerheimin
perinnesäätiö. Muistolaatan paljasti Strupulis yhdessä Suomen Latvian
suurlähettilään Olli Kantasen
kanssa. 

Aprikin kartanon vanhimmat osat ovat vuonna 1745
valmistuneita, ja kartanossa on toiminut koulu 1920-luvulta lähtien. Kartanossa
on Mannerheim-huonekin.

IMG_1830

´

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön asiamies Janne Kosonen kertoo, että muiden
muassa entinen Suomen Latvian suurlähettiläs Kirsti Eskelinen oli vaikuttamassa muistolaatan saamiseen Aprikiin.

– Eskelinen tunsi latvialaisen professorin Ojars Sparitisin, joka on tutkinut
kirkkojen ja kartanoiden historiaa. Muistolaatan saaminen Aprikiin koettiin
tärkeäksi, koska Mannerheim oli asunutkin siellä, Kosonen sanoo. 

Säätiö on aiempina vuosina tukenut Mannerheim-muistokivien
tekemistä myös Sveitsin Valmont’n klinikalle sekä Puolan Varsovan Ulaanirykmentin
kirkon puistoon.