• Puolustusvoimat
  • Kalusto

Maavoimien hankinnat uutta, vanhaa ja edullista

K9 Thunder -tykistöjärjestelmä jatkaa Maavoimien kustannustehokkaiden hankintojen linjaa.

Tuomas Kaarkoski

Maavoimien komentajan mukaan Leopard 2A6 on malliesimerkki kustannustehokkaasta hankinnasta, johon sisältyy kuitenkin hyvä suorituskyky.

Siinä missä Merivoimilla on ensi vuosikymmenellä suuri Laivue
2020 -hanke ja Ilmavoimilla vielä massiivisempi HX-hävittäjähanke, on Maavoimat
vailla yhtä selkeää jätti-investointia. Maavoimien komentajan
kenraaliluutnantti Seppo Toivosen mukaan
Maavoimissa on kuitenkin investoitu systemaattisesti joka vuosi.

Toivosen arvion mukaan kalustohankintoihin on edellisen
viiden vuoden aikana käytetty noin 1,7 miljardia euroa ja 2020-luvun
puoliväliin mennessä Maavoimat käyttää arsenaaliinsa päivittämiseen vielä noin
kolme miljardia euroa.

Toivonen painottaa muiden puolustushaarojen strategisten
hankkeiden olevan tärkeitä myös Maavoimille.

– Strategiset hankkeet ovat strategisia myös Maavoimille.
Hankkeet ovat välttämättömiä, jotta myös Maavoimilla on toimintaedellytykset
kriisitilanteessa. Sieltä tulee tuki taisteluihin rannikoille, tuki ilmasta ja
myös kyvykkyys ilmasta maahan, Maavoimien mediapäivillä puhunut Toivonen
toteaa.

Toivosen mukaan Maavoimat on tehnyt paljon
kustannustehokkaita hankintoja. Hänen mukaansa myös uudet K9 Thunder -panssarihaupitsitkin
menevät tähän kategoriaan, mutta erityisesti hän nostaa esille aiemmin
Hollannilta ostetut Leopard 2A6 –taistelupanssarivaunut.

– Sadasta Leopard 2A6 -vaunusta maksoimme noin 200 miljoonaa
euroa. Jos olisimme modernisoineet omat 2A4-vaunut, se olisi maksanut vähintään
500 miljonaa euroa. Jos taas olisimme ostaneet kokonaan uudet vaunut, se olisi
ollut vähintään miljardin ponnistus, Toivonen havainnollistaa.

Vaikka Maavoimilla ei suuria strategisia hankintoja olekaan
lähitulevaisuudessa näköpiirissä, haluaa kenraaliluutnantti painottaa
tulevaisuuden näkymiä.

– Maavoimien komentajana joudun tuomaan esiin sen, että
Maavoimien vuoron täytyy tulla 2030-luvulla, jolloin moni meidän kalustosta
saavuttaa käyttöikänsä pään. Siihen pitää valmistautua ja varautua.

Edullisia hankintoja edustavat myös 8,2 miljoonaa euroa
maksaneet Leopard 1 –erikoispanssarivaunut, jotka nekin on ostettu Hollannilta.
 Helmikuussa solmittuun kauppaan
sisältyy kahdeksan hinaus- ja kahdeksan pioneeripanssarivaunua, varaosia sekä
erikoistyökaluja.

 

Tykistöön lisäpotkua

Toivosen mukaan Maavoimissa on parhaillaan menossa vahva
kehitysvaihe. Tuoreimpia lisäyksiä ovat Etelä-Koreasta ostettavat
tela-alustaiset 155 mm:n K9 Thunder -panssarihaupitsit, joita Suomi ostaa 48
kappaletta. Nykyisten suunnitelmien mukaan haupitsien varusmieskoulutus alkaa
vuonna 2019.

– Nyt ollaan tehty sopimus 48 panssarihaupitsista.
Sopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta hankkia niitä lisääkin. Otetaan nyt
nämä käyttöön, katsotaan miltä ne vaikuttavat ja tarvittaessa kohdennetaan
lisärahoitusta hankintoihin, tykistön tarkastaja eversti Pasi Pasivirta toteaa.

K9:t saapuvat Suomeen hyvin käyttövalmiina. Pasivirran
mukaan niihin tarvitsee käytännössä vain vaihtaa suomalainen
johtamisjärjestelmä.

– Tämä on meille merkittävä hankinta. Tämä tuo saman
suorituskyvyn, joka AMOS-järjestelmällä (Advanced Mortar System) on ollut
aikaisemmin. Se on nopeasti liikkuva järjestelmä, joka pystyy ampumaan joka
suuntaan. Semmoista meillä ei ole tykistössä ollut. AMOS on hyvä, mutta sillä
on vain kymmenen kilometrin kantama, mutta tämän uuden hankinnan myötä päästään
yli 40 kilometriin. Tämän ansiosta alueellinen kattavuus paranee merkittävästi.

Tykistö joutuu tulevaisuudessa luopumaan osasta
venäläisperäisestä kalustostaan, koska niihin ei Pasivirran mukaan saa enää
joko varaosia tai ampumatarvikkeita. Siitä huolimatta eversti pitää tykistön
tilannetta hyvänä Suomessa.

  

Paljon kansainvälisiä
harjoituksia

Maavoimilla on viime vuoden tapaan myös tänä vuonna useita
kansainvälisiä harjoituksia. Ensimmäisenä vastaan tulee maaliskuussa
järjestettävä Northern Griffin 2017 –harjoitus, jossa helikopterimiehistöt
harjoittelevat Lapissa talvi- ja tunturilentämisen erityispiirteitä.
Suomalaisten lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Yhdysvalloista,
Ruotsista, Puolasta ja Virosta.

Viime vuoden tapaan yhdysvaltalaiset saapuvat keväällä
Niinisalossa järjestettävään mekanisoitujen joukkojen Arrow-harjoitukseen yli
150 sotilaan vahvuudella. Vastaavasti suomalaiset osallistuvat kesäkuussa 320
sotilaan voimin Ruotsin Kvarnissa järjestettävään harjoitukseen, jossa pääpaino
asutuskeskustaistelussa. Tämän lisäksi Suomesta lähtee pioneereja Baltiassa
järjestettävään vuotuiseen Saber Strike –harjoitukseen, jonka koordinoinnista
vastaa Yhdysvallat.

Maavoimien ja samalla Puolustusvoimien pääsotaharjoitus on
itsenäisyyspäivän alla järjestettävä Uusimaa17-harjoitus, jossa testataan
joukkojen suorituskykyä pääkaupunkiseudun olosuhteissa.