” Maanpuolustustyön sujuva jatkuminen on turvattava”

Tuomas Kaarkoski
rsz_img_0635
Anneli Jäättenmäki toimi Seinäjoella pidetyn Reserviläisliiton vuosikokouksen juhlapuhujana.
Tuomas Kaarkoski Seinäjoki

Reserviläisliiton vuosikokouksessa Seinäjoella puhunut Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kritisoi vireillä olevaa asedirektiiviä. Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa julkistettu ehdotus ei Jäätteenmäen mukaan vastaa tarkoitustaan. Julkistuksen yhteydessä komissio perusteli, että uudistuksella pyritetään ehkäisemään Pariisin kaltaisten tragedioiden toistuminen.

–  Terrorismia on vastustettava tehokkaasti. Aselakien tulee olla tiukkoja. Terroritekojen uhka ei kuitenkaan vähene sillä, että Brysselistä käsin vaikeutetaan suomalaisten reserviläisjärjestöjen toimintaa, Jäätteenmäki sanoi Seinäjoella.

Entisen pääministerin mukaan todellinen uhka ovat laittomat aseet ja niiden verrattain helppo saatavuus. Jäätteenmäen mukaan asedirektiivin päivittäminen komission toivomalla tavalla ei ole vastaus laittomaan asekauppaan.

Jäätteenmäen mukaan muissa Euroopan maissa reservin merkitys on huomattavasti vähäisempi kuin Suomessa ja jo siksikin direktiivikysymys on Suomelle erityisen tärkeä.

– Maanpuolustustyön sujuva jatkuminen on turvattava. Tiedän, että monelta reserviläiseltä loppuisi into vapaaehtoiseen reserviläis- tai harrastustoimintaan komission esityksen tullessa sellaisenaan voimaan.

 

Suunta on oikea

Jäätteenmäki totesi Seinäjoen puheessaan aseuudistukseen saaneen kritiikkiä muualtakin kuin Suomesta.

– Pääsiäisviikolla Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunta julkaisi mietintöluonnoksensa asedirektiivistä. Luonnos oli huomattava parannus komission esitykseen. Oikeus- ja sisäasioiden valiokunta antaa lausunnon sisämarkkinavaliokunnan mietintöön. Muun muassa reserviläisten parissa kovasti keskustelua herättänyt tiettyjen itselataavien kertatuliaseiden kielto on kumottu parlamentin valiokunnan luonnoksessa, Jäätteenmäki taustoitti Brysselissä tehdyn työn vaiheita.

Hän kuitenkin myönsi, että pelkkää paraatimarssia mielipiteiden kääntäminen ei suinkaan ole ollut. Esimerkiksi EU:n ministerineuvostossa suhtautuminen direktiiviehdotukseen on ollut ristiriitaisempaa.

– Suomi on yhdessä hyvin samanmielisten maiden, kuten Viron, Ruotsin, Tshekin ja Slovakian kanssa pyrkinyt muuttamaan direktiivin sisältöä.

Kesällä neuvoston puheenjohtajuus siirtyy juurikin Slovakialle. Jäätteenmäki toivoo tämän edesauttavan Suomen kantaa.

Lopuksi Jäätteenmäki muistutti parlamentin ja neuvoston olevan tasavertaisia lainsäätäjinä.

– Uudistuksen lopullinen sisältö on kompromissi parlamentin ja neuvoston kannoista. Mikäli yhteisymmärrykseen ei päästä, uudistus ei astu voimaan. Mikään ei ole vielä varmaa, mutta suunta on oikea.

 

 


Jaa tämä sivu