• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Maanpuolustusjärjestöt vetoavat eduskuntaan leikkausten perumiseksi

Hallitus on ensi vuoden talousarvioesityksessään esittänyt vapaaehtoisen maanpuolustustyön- ja koulutuksen määrärahoiin noin 400 000 euron eli noin viidenneksen leikkausta ensi vuodelle.

Puolustusvoimat

Erityisesti MPK:n kurssitarjonta on uhattuna, jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen keskeiset järjestöt vetoavat yhteisessä julkilausumassaan eduskuntaa palauttamaan järjestöjen määrärahat riittävälle tasolle. Hallitus on ensi vuoden talousarvioesityksessään esittänyt vapaaehtoisen maanpuolustustyön- ja koulutuksen määrärahoihin noin 400 000 euron eli noin viidenneksen leikkausta ensi vuodelle.

– Vapaaehtoinen maanpuolustus eri muotoineen on osoittanut
kustannustehokkuutensa sotilaallisen suorituskyvyn ja kokonaisturvallisuuden
rakentamisessa. Tälle arvokkaalle kansalaistoiminnalle on yhteiskunnan syytä
varmistaa toimintaedellytykset ja tarvittavat, riittävät resurssit myös vaikean
taloustilanteen vallitessa, Maanpuolustuksen tuen puheenjohtaja Reijo Karhinen toteaa.

Järjestöt vetoavat hallitusohjelmaan, johon on kirjattu kertausharjoitusten riittävän määrän varmistaminen sekä vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen.

Samalla järjestöt muistuttavat, että reservin koulutus vajetta on paikattu paljolti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen avulla. Kun Puolustusvoimien kertausharjoituksiin osallistui viime vuonna 6000 reserviläistä, koulutti Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) sotilaallisilla kursseillaan 29 000 reserviläistä.

Suuri huoli MPK:sta

Julkilausuman mukaan erityisen vakavasti leikkaukset kohdistuvat MPK:hon, jolla on julkisoikeudellisena yhdistyksenä erityisasema maanpuolustusjärjestöjen kentässä. MPK on myös puolustusministeriön alainen tulosyksikkö.

Toteutuessaan rahoituksen leikkaaminen esitetyllä tavalla aiheuttaisi MPK:ssa jo ensi vuonna pitkähköjä lomautuksia vakituisille työntekijöille sekä leikkauksia varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen.

MPK:n puheenjohtajan Juha Korkeaojan mukaan yhdistyksessä on jo nyt menty resurssejen suhteen äärirajoilla. Toteutuessaan leikkaukset johtaisivat väistämättä koulutustarjonnan heikkenemiseen.

– Jos resurssit vähenevät, meidän on annettava periksi ja todettava, että kaikkia nykyisiä suoritteita emme pysty jatkossa toteuttamaan. Nykyinen kulurakenne käsittää lähinnä henkilöstön palkkoja. On uhka, että joudumme tekemään lomautuksia ja jos siihen päädytään, on myös tingittävä kurssitarjonnasta.

Korkeaojan mukaan jos leikkaus toteutuu ja rahoitustaso jää pysyvästi alemmalle tasolle, joutuu MPK miettimään rakenteellisia uudistuksia. Suuri uhka on, että MPK:lla ei olisi jatkossa esimerkiksi resursseja toimia kaikissa maakunnissa.

– Puolustusvoimauudistuksen jälkeisessä tilanteessa on lähdetty siitä, että olemme läsnä kaikissa maakunnissa. Jos organisaatiota joudutaan keventämään nykyisestä, tätäkin linjausta joudutaan miettimään uusiksi.

Naisten koulutus uhattuna

Järjestöt myös ilmaisevat huolensa leikkausten vaikutuksesta naisten koulutuksen heikkenemiseen.

– Suunnitellut leikkaukset vaikuttavat erityisen vahvasti naisille suunnattuun koulutukseen, jonka kehittäminen ja toteuttaminen on yksi MPK:n lakisääteisistä tehtävistä. Erityisen hankalaan tilanteeseen joutuu naisjärjestöjen maanpuolustus- ja turvallisuustyötä koordinoiva Naisten Valmiusliitto, jonka toimintaa rahoitetaan pitkälti Puolustusministeriön taloudellisella tuella. Myös muiden maanpuolustusjärjestön toimintaedellytyksiä leikkaukset heikentävät merkittävästi, julkilausumassa todetaan.

Julkilausuman ovat allekirjoittaneet Maanpuolustuksen Tuen, Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Naisten Valmiusliiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puheenjohtajat. 

Julkilausuman voit kokonaisuudessaan lukea täältä.