Le Pen eroaisi Natosta, Macronkin palauttaisi asepalveluksen

Getty Images
ranska
Ranskan presidentinvaalissa on sunnuntaina toinen kierros. Jäljellä ovat ehdokkaat Emmanuel Macron ja Marine Le Pen.
Paavo Airo Lahti

Mikäli Marine Le Pen valitaan Ranskan presidentiksi, voi maa erota Natosta. Sunnuntain toisella kierroksella mukana olevat viimeiset ehdokkaat Le Pen ja Emmanuel Macron ovat puhuneet erilaisten puolustuspoliittisten muutosten puolesta, mutta myös yhtäläisyyksiä on esiintynyt. Vaalien ennakkosuosikkina pidetty Macron ei eroaisi Natosta, mutta Le Penin tavoin hänkin on liputtanut pakollisen asepalveluksen palauttamisen puolesta. Macron on esittänyt kuukauden ja Le Pen kolmen kuukauden mittaista pakollista palvelusta nuorille miehille. 

Molemmat ehdokkaat ovat myös sitä mieltä, että Ranskan pitäisi kasvattaa puolustusbudjettiaan. Tällä hetkellä Ranska käyttää puolustukseensa 1,8 prosenttia BKT:sta. Macron nostaisi menoja maltillisesti kahteen prosenttiin maan BKT:sta. Nato-eroa ajava Le Pen nostaisi sen kolmeen prosenttiin kasvattaen samalla asevoimien henkilöstöä 50 000:lla sekä hankkisi uuden lentotukialuksen.

Le Pen on kannattanut myös läheisempiä suhteita Venäjään, jonka kanssa hän uskoo Isisin olevan lyötävissä Lähi-idässä. Macron sen sijaan satsaisi ennemmin agentteihin terrorismin vastaisessa taistelussa sekä lisäisi poliisien määrää 10 000:lla. Macron pitää Isisin lyömistä tärkeimpänä ulkopoliittisena tavoitteena ja tekisi asiassa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.


Presidentillä suuri valta kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa

Ranskassa presidentillä on huomattavasti suurempi valta päättää maansa asioista kuin esimerkiksi Suomessa. Ranskan malli on lähempänä esimerkiksi Venäjän mallia. Presidentti voi vaikuttaa paljon erityisesti kansalliseen turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Ranskan presidentti toimii maan asevoimien ylipäällikkönä. 

Mikäli Le Pen valittaisiin presidentiksi ja Ranska eroaisi Natosta, ei ratkaisu olisi aivan ennenkuulumaton. Ranska nimittäin erosi Natosta vuonna 1966 presidentti Charles De Gaullen johdolla. Samaan aikaan Ranska loi ydinaseohjelmaa, minkä tuotoksena sillä on tällä hetkellä 300 ydinkärkeä eli niin sanottu ydinasepelote. De Gaulle korosti Ranskan riippumattomuutta muista valtioista ja maa harjoitti pitkään itsenäistä sotilaspolitiikkaa. Vuonna 2009, presidentti Nicolas Sarkozyn kaudella, Ranska palasi Naton täysimääräiseksi jäseneksi. 

Macron lähtee sunnuntain kierrokselle ennakkosuosikin asemasta, sillä hän johtaa mielipidemittauksissa.


Lähteitä:

Financial Times

Politico

Jaa tämä sivu