”Laadukasta ja motivoivaa toimintaa”

Tuomas Kaarkoski
PerttiLaatikainenMPK
Pertti Laatikaisen mukaan hän peri johdettavakseen MPK:n, joka on hyvässä kunnossa.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Vuoden alussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) uutena toiminnanjohtajana aloittaneen Pertti Laatikaisen mukaan suomalaisilla on jossain määrin vääristynyt käsitys reservin tilasta.

– Puhutaan, että reservi olisi jotenkin huonossa jamassa ja nostetaan esimerkiksi naapurimaiden kodinturvajoukkoja esiin. Jos puhtaasti lukuja ja osallistumismääriä katsotaan, eihän muualla päästä lähellekään lukuja, joihin Suomessa ylletään. Vapaaehtoinen maanpuolustus on meillä erinomaisessa kunnossa. Vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä Suomessa kannattaa olla ylpeä, viime vuonna Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana toiminut Laatikainen toteaa.

Laatikainen sanoo pohtineensa MPK:n toiminnanjohtajaksi hakemista vuosia. Urallaan muun muassa Puolustusvoimien Urheilukoulua ja Reserviupseerikoulua johtanut Laatikainen toteaa harkinneensa paikan hakemista jo edellisellä kerralla.

– Tässä yhdistyy monta asiaa. Pääsen tekemään töitä isänmaan eteen ja osaamisen puolesta tämä on luonnollista jatkumoa aiemmalle uralleni. Vaatteiden väri tosin vaihtui, maastopuvun siviilivaatteisiin vaihtanut toiminnanjohtaja naurahtaa.

Hyvä perintö

Laatikaisen mukaan hän peri johdettavakseen MPK:n, joka on hyvässä kunnossa.

– Kasvua on sekä laadullisella että määrällisellä puolella. Työilmapiiri on hyvä ja taloudellisestikin pysymme pinnalla.

Laatikaisen mukaan MPK:n lähitulevaisuuden haasteita on strategisen kumppanuuden syventäminen puolustusvoimien kanssa.

–Pitää löytää ne käytännön toimenpiteet ja saada vietyä samanlaiset toimintaperiaatteet kaikkien meidän piirien ja puolustusvoimien eri yksiköiden välille käytäntöön.

Laatikaisen mukaan MPK:n toiminnassa reserviläisille täytyy korostua toiminnallisuus. Sama koskee puolustusvoimien kanssa tehtävää yhteistyötä.

– Toiminnan on oltava laadukasta ja motivoivaa. Näkyvimpänä on tietysti paikallispataljoonien toiminta. Puolustusvoimien pitää selkeästi kertoa, minkä roolin he haluavat. Toki on haasteellista kouluttaa vapaaehtoisissa harjoituksissa isoja joukkoja, koska kaikki eivät tule vapaaehtoisiin harjoituksiin. Samalla pitää selvittää myös meidän kyky toimia, koska se on erilainen eri osissa maata. 

Nuoret mukaan

Laatikaisen mukaan yksi tulevaisuuden suurista haasteista on nuorten aktivoiminen mukaan. Erityisen tyytyväinen toiminnanjohtaja on turvakurssien tuomiin tuloksiin.

– Kaikki nuorisoon kohdistuva työ, oli se sitten intti tutuksi –kurssi tai koululaisten turvakurssi, on tärkeää. Usein unohtuu, että se on todella arvokasta maanpuolustustyötä.

Turvakurssit ovat Laatikaisen arvion mukaan yksi tärkeä selittäjä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kasvulle naisten keskuudessa.

– Koululaisten turvakursseilla jopa 70–80 prosenttia osallistujista on tyttöjä. Mieluummin satsaisin resursseja sinne, kun lähettäisin kaikille naisille kutsuja kutsuntoihin tai vapaaehtoisiin harjoituksiin. 

Historiallinen pilotti

Toiminnanjohtajan työn ohella Laatikainen toimii myös Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistyksen puheenjohtajana. Jääkäriliikkeen synnystä tuli viime vuonna kuluneeksi tasan sata vuotta. Laatikainen löytää yhtymiä jääkäreiden ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön välillä.

– Olen monesti sanonut kyseessä olleen vapaaehtoisen maanpuolustuksen pilottihanke. Se oli kansalaistoimintaa ja se lähti yksilöiden omasta halusta. Tarkoitusperä oli sama eli toimia isänmaan hyväksi. Enää tosin ei tarvitse lähteä Saksaan asti hakemaan pätevää koulutusta, Laatikainen hymähtää.


Jaa tämä sivu