Kysely: Upseereista 61 prosenttia liittyisi Natoon

iStock
nato_verkkoreso_istock
Suomalaisten upseerien Nato-kannatus on noussut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Paavo Airo

Upseeriliiton tuoreimman jäsenkyselyn perusteella 61 prosenttia sen jäsenistä kannattaa Suomen liittymistä Natoon. 25 prosenttia on kielteisellä kannalla ja 15 prosenttia ei osaa sanoa. Kannatus on noussut vuosikymmenen vaihteen lukemista, jolloin noin puolet upseereista olisi liittynyt Natoon.

Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä kertoo kyselyn vapaa sana -osiosta ja aiemmista tutkimuksista nousseen esille, että etenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Venäjän politiikan muuttuminen aggressiivisemmaksi ovat perusteluja halukkuudelle liittyä Natoon.

Huomattavaa on, että eversteistä ja kenraaleista peräti 70 prosenttia on Nato-jäsenyyden kannalla. Kadeteista puolestaan vain 43 prosenttia liittyisi Natoon. Kadeteista myös peräti 26 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa. Eversteistä ja kenraaleista vain kymmenen prosenttia ei osaa sanoa.

– Se näkyy, mitä laajempi ammattitaito ja kokemus vastaajalla on. Kadetitkin ovat toki koko kansaa myönteisempiä Nato-kysymyksessä, mutta kaikkein lähimpänä tavallista kansaa tai reserviläisiä tässä asiassa, Sipilä sanoo.

MTS:n viime vuoden lopulla teettämän mielipidetutkimuksen perusteella koko kansasta 25 prosenttia liittyisi Natoon ja 14 prosenttia ei osaa sanoa.

 

Merivoimissa Nato-kannatus suurinta, Rajavartiolaitoksessa pienintä

Puolustushaaroja vertailtaessa Merivoimien upseerien Nato-kannatus on suurinta (71 prosenttia). Rajavartiolaitoksessa kannatus on vain 44 prosenttia, Ilmavoimissa 58 ja Maavoimissa 61. Suurin kannatuksen kasvu on tapahtunut Maavoimissa, jossa Nato-jäsenyyttä kannatti esimerkiksi vuonna 2013 50 prosenttia vastaajista.

– Merivoimissa kannatus on aina ollut suurinta. Merivoimilla on pisin historia kansainvälisyyteen liittyvässä toiminnassa, siellä on aina tehty kansainvälisiä koulutuspurjehduksia ja laivastovierailuja, Sipilä kommentoi.

– Rajavartiolaitoksessa ei varmaankaan rauhan aikana ole sotilaallinen ajattelu päällimmäisenä, vaan he ajattelevat Nato-jäsenyyttä ja sen vaikutuksia eri tavalla kuin Puolustusvoimissa ajatellaan.

 

Sananvapautta ei haluta rajoittaa

Suurin osa vastanneista on sitä mieltä, että upseerien ei tule osallistua puoluepoliittiseen toimintaan. Sen sijaan 60 prosenttia kokee, että upseereilla tulee olla oikeus kertoa julkisesti mielipiteensä poliitikoista ja poliittisista päätöksistä. Sananvapaus koetaan tärkeäksi.

– Enemmistö haluaa oikeuden osallistua keskusteluun, eikä ole valmis luopumaan sananvapaudesta, Sipilä sanoo uuteen yleiseen palvelusohjesääntöön viitaten.

Tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa yleisessä palvelusohjesäännössä sotilaita kehotetaan välttämään puuttumista puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin ja varomaan Puolustusvoimien kytkemistä niihin.

56 prosenttia vastanneista ei hyväksy sitä, että sotilaat voitaisiin määrätä avunannon tehtäviin ulkomaille samalla tavalla kuin kotimaan tehtäviin.

 

Puolustusmäärärahojen ei koeta riittävän

Vain 15 prosenttia upseereista on täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että puolustusmäärärahat riittävät itsenäisen ja uskottavan puolustuksen takaamiseen. 79 prosenttia on joko hieman tai täysin eri mieltä asiasta.

Upseereista yhteensä 40 prosenttia on täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että poliittinen johto on toiminut Suomen maanpuolustuksen kannalta onnistuneella tavalla. 43 prosenttia on joko hieman tai täysin eri mieltä asiasta.


Upseerien ammattijärjestö

Upseeriliitto teetti jäsenkyselyn Taloustutkimuksella tammikuussa 2017. Vastauksia kertyi 2 150. Kysely toteutettiin sähköpostitse ja kirjeitse. Virhemarginaali on noin +/- 1,8 prosenttiyksikköä.

Upseeriliitto on ammattijärjestö, jonka jäsenistä suurin osa on upseerin virassa Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa. Myös kadetit ja evp-upseerit kuuluvat liittoon.


Jaa tämä sivu