51,2 prosenttia reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöihin
kuuluvista suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämä käy ilmi
suuresta reserviläiskyselystä, johon vastasi yli 9000 suomalaista.
Nato-kysymys jakaa kuitenkin selkeästi liittojen jäseniä.
Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenistä jäsenyyden kannalla on 55,8 prosenttia, kun
taas Reserviläisliiton puolella kannatus jää 46,3 prosentiin. Ylivoimaisesti
kielteisimmin sotilasliittoon suhtaudutaan Maanpuolustusnaisten liitossa, jossa
vain kolmannes (33,0%) on Suomen Nato-jäsenyyden kannalla.
– Kyselyn tuloksissa näkyy jo aikaisemmistakin tutkimuksista
tuttu havainto, että Nato–jäsenyyden kannatus kasvaa saadun sotilaskoulutuksen
mukana. Reserviupseereiden joukossa jäsenyyden kannatus on selvästi suurempaa
kuin muiden reserviläisten joukossa. Muista kyselyistä tiedämme, että aktiiviupseereiden
keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on vielä reserviupseereitakin suurempaa.
– Naisvastaajien kohdalla huomio kiinnittyy siihen, että jäsenyyden kannattajia,
vastustajia ja asiaan kantaa ottamattomia on kaikkia noin kolmasosa. Tämä selittynee
suurelta osin sillä, että naisvastaajista vain vähemmistö on suorittanut
naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen tulkitsee tuloksia.
Myös ikäryhmien puolesta kannatus on hyvin jakautunutta.
Ehkä hieman yllättäenkin alle 35-vuotiaista Natoa kannattaa 42,6 prosenttia,
kun taas yli 60-vuotiaiden puolella vastaava luku on 56,3 prosenttia.
Jakatuneisuudesta huolimatta kysely osoittaa selkeästi, kuinka
maanpuolustusjärjestöjen jäsenet kannattava Nato-jäsenyyttä selvästi enemmän
kuin suomalaiset keskimäärin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS)
viime marraskuun mittauksessa kaikista suomalaisista Naton kannalla oli 27
prosenttia.
Venäjä suurin uhka
Erilaisista uhkakuvista reserviläisiä huolettaa eniten
Venäjän kehitys. 83,3 prosenttia vastaajista oli vähintäänkin jonkin verran
huolestunut Venäjän kehityksestä. Yli 60-vuotiaista itänaapurin toimia
huolestuttavina piti peräti 88,9 prosenttia, kun taas alle 35-vuotiaista
Venäjän kehityksestä oli huolestunut huomattavasti harvempi (73%).
– Jäsenkyselystä näkyy hyvin se, että iän karttuessa myös
huolestuminen erilaisista asioista lisääntyy. Johtuuko tämä sitten
mahdollisesti esim. siitä, että varttuneet suomalaiset seuraavat enemmän mediaa
kuin nuoret vai yleisen elämänkokemuksen karttumisesta, on vaikea sanoa,
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli
Nyberg pohtii.
Muista huolista esiin nousivat Suomen työllisyystilanne
(82,2%) sekä Euroopasta turvapaikkaa hakevien henkilöiden määrän kasvu (81,7%).
Odotetusti kyselyn selkeimmät lukemat kirjattiin kysyttäessä
reserviläisten maanpuolustahdosta. 97,3 prosenttia vastaajista oli valmis
henkilökohtaisesti osallistumaan Suomen puolustamiseen, jos maahamme
hyökättäisiin.
