Kirjaa lukiessa tuntuu kuin sotamies Honkajoki tulkitsisi
selkeää romaanitekstiä kankealle kapulakielelle omalla ilkikurisella tavallaan.
Asialla on kuitenkin sana- ja huumoriniekka Pasi Heikura, tuttu mies esimerkiksi Alivaltiosihteeri-kirjoista
sekä radio Ylen Ykkösen suomen kieltä analysoivasta ja sen monimuotoisuudella
ilottelevasta ohjelmasta Aristoteleen
kantapää.
Työparinaan Heikuralla on ollut Kaisa Laaksonen. Laaksonen on poiminut Väinö Linnan teoksesta ydinrepliikkejä, joiden tarkoituksen Heikura
on ”kääntänyt” konsulttikielelle. Nyky-yhteiskunnan tuoreimmatkin ilmiöt, kuten
sosiaalinen media, ovat mukana. Jos Petroskoi vallattaisiin nyt, niin
parroittuneet jermut ottaisivat tietysti kallion laella ryhmäselfien taustanaan
palava Petroskoi!
Usein kuulee sanottavan, että Tuntematon sotilas on parhaita johtamisoppaita. Heikura on
tarttunut haasteeseen ja selostaa repliikkejä auki teennäisyydessään koomisella
konsulttijargonilla, joka on monille työelämän yhteyksistä tuskallisenkin
tuttua.
Tämän tyyppinen lähestymistapa edellyttää tietysti, että
lähteenä oleva teos on lukijoille läpeensä tuttu. Tuntematon sotilas jos mikä
täyttää tämän kriteerin Reserviläisen
lukijakunnassa erinomaisesti.
Heikuran mukaan Linnan management-casessa eli Tuntemattomassa
sotilaassa on kyse tästä: Pieni Suomi-yritys taistelee olemassaolostaan
ylivoimaista suuryritystä Neuvostoliittoa vastaan. Takana on suurta intoa
herättänyt yhteistyösopimus aggressiivisesti laajentuneen keskieurooppalaisen
menestysfirman, Saksan kanssa. Se on houkutellut pienen suomalaisyrityksen
suunnittelemaan uusien markkina-alueiden valtaamista kaukaa idästä.
Heikuran analyysi keskittyy Linnan reheviin ja kaikille
tuttuihin henkilöhahmoihin ja näiden lentäviksi lauseiksi muodostuneisiin
repliikkeihin. Muodikkaisiin
yhteiskunnallisen keskustelun teemoihin Heikura löytää Tuntemattomasta
sotilaasta uusia näkökulmia. Törmäsikö alikersantti Rokka siihen kuuluisaan
lasikattoon, kun hänestä ei tullut kersanttia koko pitkän jatkosodan aikana?
Välillä tuntuu, että kirjan teksti on itsetarkoituksellista
verbaali-ilottelua, joka alkaa jo toistaa itseään, mutta hilpeitä hymyjä ja
oivaltamisen iloa kirja kyllä lukijoilleen tuottaa koko pituudeltaan. Luovaa ja
oivaltavaa kielen käyttöä on aina ilo lukea.
Valistuneille lukijoille jää myös virheiden löytämisen iloa,
sillä Tuntemattomansa erinomaisesti hallitseva Heikura on tulkinnut joitakin
kohtia tai käsitteitä ilmeisen väärin.
Aika velikultia –
Tuntemattoman sotilaan sanontoja kaikkeen käyttöön
Pasi Heikura
WSOY 2014, 177 s.
