SIPRI:n (Stockholm International Peace Research Institute)
tutkimuksen mukaan koko maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna
prosentilla edellisvuodesta. Sotilasmenot olivat vuonna 2015 yhteensä lähes 1,7 biljoonan (1,7
miljoonaa miljoonaa) Yhdysvaltain dollarin suuruiset. Sotilasmenot kasvoivat
ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011.
SIPRI:n mukaan kasvuun johtivat lisääntyneet menot Aasiassa,
Keski- ja Itä-Euroopassa sekä osassa Lähi-itää. Samaan aikaan kulutus väheni
Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Karibialla.
Yhdysvaltojen sekä
Länsi- ja Keski-Euroopan sotilasmenojen pieneneminen päättymässä?
Länsi- ja Keski-Euroopan sekä Yhdysvaltojen sotilasmenot
ovat laskeneet vuodesta 2009 lähtien, SIPRI tiedottaa. Syynä on SIPRI:n mukaan ollut
muun muassa globaali talouskriisi sekä suurten joukkojen vetäytyminen
Afganistanista ja Irakista. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että menojen
pieneneminen on päättymässä. Yhdysvaltojen sotilasmenojen arvioidaan pysyvän
tänä vuonna viime vuoden tasolla. Iso-Britannia, Ranska ja Saksa aikovat
kasvattaa sotilasmenojaan ja ovat huolissaan Venäjän ja Isisin luomista uhkista.
Euroopassa etenkin monet Venäjän ja Ukrainan rajanaapurit
kasvattivat sotilasmenojaan, kuten Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania
ja Slovakia. SIPRI:n mukaan huoli Venäjän toimista Ukrainan kriisin puhjettua
näkyy näissä maissa.
– Kulutuksessa näkyvät konfliktit ja jännitteet monissa
maailman kolkissa. Epävakaa taloudellinen ja poliittinen tilanne luo
epävarmuutta tuleville vuosille, SIPRI:n sotilasmenoprojektin johtaja Sam Perlo-Freeman sanoo.
Yhdysvallat käyttää
yli kolmasosan koko maailman sotilasmenoista
Yhdysvallat säilytti asemansa suurimpana kuluttajana vuonna
2015, vaikka sen menot laskivat 2,4 prosentilla 596 miljardiin dollariin.
Muista suurista kuluttajista Kiinan menot kasvoivat 7,4 prosentilla 215
miljardiin dollariin, Saudi-Arabian 5,7 prosentilla 87,2 miljardiin dollariin
ja Venäjän 7,5 prosentilla 66,4 miljardiin dollariin. Yhdysvaltojen osuus koko
maailman sotilasmenoista oli vuonna 2015 peräti 36 prosenttia. Euroopan maista
Venäjän osuus oli 4, Iso-Britannian 3,3, Ranskan 3 ja Saksan 2,4 prosenttia.
Sotilasmenot haukkasivat suurimman osan bruttokansantuotteesta
(BKT) Omanissa, Etelä-Sudanissa ja Saudi-Arabiassa. Omanin sotilasmenojen osuus
BKT:sta oli yli 16 prosenttia ja Etelä-Sudanin ja Saudi-Arabian vajaat 14
prosenttia.
