Kenestä tulee kenraali?

Kari Rouhiainen
kenraaliLR
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori kenraalimajuri Ilkka Korkiamäen mukaan kenraalius on monen tekijän summa. Hänen mukaansa suurimpaan osaan tekijöistä voi vaikuttaa, mutta kaikkiin ei.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Minkälainen on suomalainen, yhä palveluksessa oleva kenraali? Asiaa voi lähestyä useastakin näkövinkkelistä. Tilastollisesti tämän hetkiseen kenraalikuntaan kuuluva kenraali tai amiraali on keskimäärin syntynyt vuonna 1960 Helsingissä tai Etelä-Karjalassa. Hän on perheellinen, jolla on kaksi tai kolme lasta. Kenraaliksi hänet on ylennetty 2010-luvun alussa noin 51-vuoden ikäisenä.

Tilastojen valossa nykyinen kenraalikunta on varsin homogeenista väkeä. Luvut eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Minkälaisia ominaisuuksia kenraalilla pitää olla ja minkälainen urapolku upseerilta vaaditaan, jotta kauluslaatan ruusukkeet vaihtuvat leijoniin?

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori kenraalimajuri Ilkka Korkiamäen mukaan kenraalius on monen tekijän summa. Hänen mukaansa suurimpaan osaan tekijöistä voi vaikuttaa, mutta kaikkiin ei.

– Uran monipuolisuus on tärkeää. Mielellään ei saa olla vain yhden toimialan putkessa. Pitää olla laaja-alaista näkemystä eri Puolustusvoimien toimialoilta, Korkiamäki kertoo.

Korkiamäen mukaan on selvää, että hyvällä upseerilla on oltava myös hyvät johtajaominaisuudet. Tämän lisäksi täytyy olla puhdasta ammattitaitoa ja sitä kautta tulevaa esimiesten ja alaisten arvostusta.

Tie kenraaliksi sisältää rehtorin mukaan usein toimintaa ainakin joukko-osastoissa, eritasoisia esikunta- ja asiantuntijatehtäviä, komentajatehtäviä ja joukko-osaston komentajuuden.

– Myös kansainvälisiä tehtäviä pitää ilman muuta olla vyöllä.

Korkiamäen listaus sisältää tukun erilaisia tehtäviä, joka tarkoittaa automaattisesti myös muuttamista paikkakunnalta toiselle.

– Upseerin halukkuus siirtyä tehtäviin ja uudelle paikkakunnalle vaikuttaa. Monestihan siinä yksityiselämä kärsii ja voi tulla myös negatiivisia vaikutuksia. Nämä tekijät vaikuttavat helposti uran monipuolisuuteen.

Mitä ilmeisemmin nykyinen kenraalikunta osaa sovittaa työn ja perhe-elämän yhteen, sillä jokaisella kenraalikunnalla 30 jäsenellä on vähintään kaksi lasta.

 

Opintomenestys näkyy

Kuinka nopeasti sitten nuorista kadeteista huomaa, kenessä on potentiaalia pyramidin huipulle asti? Nykyisestä 30 kenraalista kuusi on kurssinsa priimuksia. Luku on huomattava, sillä kenraalikunnan ikärakenteen takia monet nykykenraaleista ovat kurssikavereita keskenään.

– Ketään ei kadettina valita kenraaliksi. Järjestelmällisestä arviointia tehdään läpi uran alkaen opintomenestyksestä aina työelämän vuosittaiseen arviointiin, Korkiamäki toteaa.

Korkiamäki kuitenkin myöntää suoraan opintomenestyksen korreloivan mahdollisuuksiin edetä kenraaliksi.

– Opintomenestys korreloi ja niin sen pitääkin. Koulutusjärjestelmä tuottaa yhdelle työnantajalle väkeä. Vaikuttava tekijä myös on yksilön halu panostaa opiskeluun ja perehtyä asioihin. Jos menestyy opinnoissa, se osoittaa työnteon asennetta ja kykyä hoitaa asioita.

Jos kadetti uinuu puolivaloilla parin ensimmäisen vuoden ohi, ei mahdollisuus kenraaliuteen ole kuitenkaan vielä kadonnut.

– Ei ole poissuljettu mahdollisuus, jos alussa ei ole huippujen joukossa. Kadettina on kuitenkin vielä niin nuori. Yleisesikuntaupseerin kurssilla sitä motivaatiota on jo pakko olla ja siellä on syytä myös pärjätä. Lähes sääntönä voi sanoa, että koko kenraalikunta on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon kärkikolmannekseen kuuluneena.

 

Myös tuuria mukana

Korkiamäki ei itse koe koskaan tietoisesti tavoitelleensa kenraaliutta. Hänen mukaansa hyvin hoidetut tehtävät muodostavat itseään ruokkivan kierteen, jossa ne hyvin hoidettuina johtavat taas seuraavaan haastavaan tehtävään.

– Minulla on ollut aina tavoite hoitaa kulloinenkin tehtävä mahdollisimman hyvin. Esimiehet ovat määränneet mieluisiin tehtäviin ja kun ne on hoitanut hyvin, on uusia tehtäviä auennut.

Kenraalimajurin mukaan myös tuurilla on paljon osuutta asiassa, täytyy olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

– Aina on kysymys siitä kuka valikoituu. Paikkoja on kohtuullisen vähän, kun miettii kuinka paljon on hyviä everstejä. Vaikka kuinka olisi sopiva ja hyvä ura, mutta sillä hetkellä ei ole oikeaa tehtävää tarjolla, voi aikaikkuna sulkeutua ja sitä kenraaliuteen vievää tehtävää ei koskaan sitten tule. Minun momentum oli siinä, kun johtamisjärjestelmän päällikköys aukesi, sitä ennen urallaan pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä työskennellyt Korkiamäki taustoistaa oman urapolkunsa vaiheita.

 

 

 


Jaa tämä sivu