Itämeren voimatasapaino

NASA
Itämeri
Vielä 2000-luvun alussa puolustuksen pohjana kaikissa Itämeren alueen maissa oli asevelvollisuus, mutta sittemmin suurin osa on luopunut siitä.
Mikko Virta

Itämeren alueen maista suurimman osan turvallisuuspolitiikka perustuu Nato-jäsenyyteen. Sotilasliiton jäseniä ovat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska ja Norja. Norjaa lukuun ottamatta maat ovat myös Euroopan unionin jäseniä, kuten Suomi ja Ruotsikin. Ja sitten on tietenkin Venäjä, joka toimillaan Ukrainassa eristää itseään päivä päivältä enemmän muista maista.

Vielä 2000-luvun alussa puolustuksen pohjana kaikissa Itämeren alueen maissa oli asevelvollisuus, mutta sittemmin suurin osa on luopunut siitä. Asevelvollisuus on enää voimassa Norjassa, Tanskassa, Suomessa, Virossa ja Venäjällä. Norjan ja Tanskan osalta kyseessä on käytännössä valikoiva asevelvollisuus, koska vain pieni osa ikäluokasta suorittaa sen. Venäjäkin on siirtymässä kohti pienempää palkka-armeijaa.

Norjan puolustusvoimien painopiste on viime vuosina ollut Itämeren sijaan arktisella alueella. Norja siirtyi myös ensimmäisenä maana vuonna 2014 sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Baltian maat

Baltian maiden puolustus nojautuu pitkälti Naton tarjoamiin turvatakuisiin. Puolustusliitto hoitaa myös maiden ilmatilan valvontaa, eikä niillä itsellään ole ilmavoimia käytännössä ollenkaan.

- Ilmatilanvalvonnasta vastaavat muut Naton jäsenmaat muutaman kuukauden vuoroissa. Ukrainan kriisin aikana ilmavalvontaosaston vahvuutta on kasvatettu ja Itämerellä lentävien koneiden tunnistuslentotoiminnan intensiteetti on lisääntynyt merkittävästi, toteaa strategian pääopettaja, majuri Tommi Lappalainen Maanpuolustuskorkeakoululta.

Baltian maiden maavoimat ovat pienet ja kevyesti varustetut. Taistelu- tai rynnäkköpanssarivaunuja ei oikeastaan ole. Virossa kalustossa on esimerkiksi paljon Suomesta saatua käytöstä poistettua materiaalia, kuten paseja ja 122 millisiä haupitseja.

Viro on Baltian maista ainoa, jonka puolustusbudjetti on Naton edellyttämällä tasolla, noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Latvia ja Liettua jäävät prosentuaalisesti alle puoleen tästä, mutta ovat suunnitelleet yli kaksinkertaistavansa puolustusmenonsa tämän vuosikymmenen aikana.

- Erityisesti Ukrainan kriisin aikana Baltian maat ovat korostaneet, että muiden Nato-maiden on selkeästi osoitettava sitoutuneensa Baltian yhteiseen puolustamiseen, Lappalainen sanoo.

Ukrainan kriisin aikana Yhdysvallat on sijoittanut Baltian maihin ja puoleen yhteensä noin 600 sotilaan osaston.

Merivoimien toiminnassa Baltian maat keskittyvät erityisesti miinanraivaukseen.

Venäjän tilanne

Venäjä on alueen suurin asemahti. Sillä on käynnissä vuonna 2011 aloitettu laajamittainen asevoimien reformi, jonka yhteydessä Venäjä on ilmoittanut käyttävänsä 500 miljardia euroa varusteluohjelmaan vuosina 2011–2020.

Venäjä on saanut viime vuosina valmiiksi useita uusia merivoimien aluksia, joita se on testaa juuri Itämerellä.

Itämeren alueen toiminnasta vastaa Venäjän läntinen sotilaspiiri. Itämerellä maa pyrkii erityisesti suojaamaan strategisesti tärkeitä Pietarin ja Kaliningradin alueita.

- Itämeri on Venäjälle strateginen kuljetusväylä ja kauppamerenkulun reitti, jonka merkitys on viime vuosina kasvanut. Venäjä on viime aikoina investoinut merkittävästi Suomenlahden pohjukan satamainfrastruktuuriin, ja näin on kyetty oleellisesti kasvattamaan satamakapasiteettia. Itämeren laivaston keskeinen tehtävä on turvata Itämeren säilyminen ja pysyminen Venäjän kauppamerenkulun reittinä, Lappalainen kuvailee.

Hän huomauttaa Venäjän harjoitustoiminnan Itämeren alueella lisääntyneen merkittävästi viimeisten vuosien aikana.

- Vilkas ilma- ja merivoimien harjoittelu ovat keino osoittaa suurvalta-aseman vahvistumista.

Merkittävimmän eron Venäjän ja muiden Itämeren alueen maiden välillä tekevät kuitenkin Venäjän ydinaseet. Maalla on käytössään taktinen lyhyen kantaman ydinase sekä lisäksi arvioiden mukaan pitkälti toista tuhatta strategista ydinkärkeä ohjuksissa ja lentotukikohdissa nopeasti käytettävissä.

Venäjään kuuluu myös Kaliningradin alue Itämeren rannalla Liettuan ja Puolan välissä.

Alueella sijaitsee Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta. Alkuvuodesta Venäjä ilmoitti vahvistavansa joukkojaan alueella.

- Viime vuosien aikana aina suurvaltasuhteiden kiristyessä, esimerkiksi ohjuspuolustuskiistan ja Ukrainan kriisin aikana, Venäjä on uhannut sijoittaa Kaliningradiin tehokkainta ja uusinta aseistustaan.

Pohjoismaat

Ruotsi luopui yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2010. Vuoteen 2019 mennessä maan sodan ajan vahvuuden on tarkoitus laskea 55 000 sotilaaseen, joista suuri osa on kodinturvajoukkoja. Uudistuksen myötä Ruotsin aikoo pystyä pitämään 2000 sotilasta jatkuvassa toimintavalmiudessa.

Myös Tanska ja Norja ovat viime vuosina supistaneet puolustusvoimien vahvuuksia ja panostaneet suorituskykyyn ja kriisinhallintatehtäviin osallistumiseen.

- Viime aikoina Norja on halunnut korostaa Naton valmiutta arktisilla alueilla, jossa sillä on yhteinen raja Venäjän kanssa. Norja on korostanut, että sotilasliiton pitäisi jatkossa keskittyä selkeämmin perustehtävän, kollektiivisen puolustuksen tehtäviin kriisinhallinnan sijaan, Lappalainen lisää.

Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen puolustusvoimat ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Baltian mailla. Kaikilla mailla on esimerkiksi nykyaikaiset ilmavoimat. Tanskan, Norjan ja Ruotsin merivoimilla on käytössään sukellusveneitä.

Lappalaisen mukaan Ruotsin ilmavoimia on pidettävä eurooppalaisessa mittapuussa varsin mittavina.

- Ruotsissa on oma hävittäjäteollisuus, jonka myötä ilmavoimista on muodostunut keskeinen puolustushaara.

Saksa ja Puola

Lakkautettuaan asevelvollisuuden vuonna 2009, Puola keskittyi pienentämään asevoimiaan ja parantamaan niiden suorituskykyä. Neuvostoaikaista kalustoa uusitaan hiljalleen.

- Ukrainan kriisi ja maantieteellinen sijainti lähellä konfliktialuetta on herättänyt Puolassa aktiivisen keskustelun maan puolustuksen tilasta. Jo ennen Ukrainan kriisiä Puolassa käynnistyi Euroopan mittapuussa erittäin mittava asehankintaohjelma. Puola on ilmoittanut lisäävänsä puolustusmenojaan. Se on myös vaatinut aktiivisempaa Naton harjoitustoimintaa ja alueelleen Naton tukikohtia, Lappalainen sanoo.

Saksan puolustusvoimat on ollut suurten leikkausten kohteena 2010-luvulla, mikä on johtanut asevoimien koon pienentämiseen. Yleisestä asevelvollisuudesta maa luopui vuonna 2011. Tosin siihenkin asti suurin osa asevelvollisista suoritti siviilipalveluksen. Leikkauksista huolimatta Saksa on Venäjän jälkeen toiseksi suurin asemahti Itämerellä.

Lappalaisen mukaan Saksa on suhtautunut varauksellisesti Naton päätökseen pyrkiä nostamaan puolustusmenot 2 % vaatimustasolle.

- Sen mukaan jäsenmaiden sitoutumista sotilasliiton velvoitteisiin pitäisi mitata muilla perusteilla.

Vaikka Saksalla ei ole omaa ydinaseohjelmaa, maassa on tiettävästi sijoitettuna Yhdysvaltojen taktisia ydinaseita.

grafiikkathumb


Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana (Kuva: Nasa / Grafiikka: Mikko Virta)



Jaa tämä sivu