Ilmavoimien suorituskyky kumpuaa reservin voimasta

Kaisa Nikkilä
5 ilmappDSC_1226_
MPK:n Ilmapuolustuspiirin koulutuksissa reserviläiset pääsevät toimimaan lentokaluston kanssa.
Jussi-Pekka Kotilainen

Vuosittain Ilmavoimat kouluttaa noin 1 300 varusmiestä, joista valtaosa palvelee kohteen suojauksen tai teknisten tehtävien parissa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) tarjoaa reserviläisille koulutusta niin Maa-, Meri- kuin Ilmavoimien tarpeita huomioiden.

MPK:n Ilmapuolustuspiiri kattaa koko Suomen ja tarjoaa koulutusta neljällä koulutuspaikalla Pirkkalassa, Luonetjärvellä, Rissalassa ja Someronharjulla. Viime vuonna Ilmapuolustuspiiri koulutti reserviläisiä noin 2 500 koulutusvuorokauden verran.

 

Osaamista ja tietoutta reserviläisille

Ilmapuolustuspiiri tarjoaa korkeatasoista huoltoharjoittelua Ilmavoimien kalustolle, edistää reserviläisten fyysistä harjoittelua ja päivittää reserviläisten tietoutta ilmavoimien toimintatavoista. Myös kohteensuojauskoulutus on merkittävässä osassa koulutustarjontaa.

Ilmavoimien esikuntapäällikön, prikaatikenraali Jari Mikkosen mukaan Ilmavoimilla ja ilmapuolustuspiirillä on hyvää yhteistyötä. Hän näkee ilmapuolustuspiirin toiminnan tärkeänä osana reserviläisten koulutusta.

– Tietous ilmapuolustusasioista on ollut suppean porukan etuoikeus. Ilmavoimien silmissä MPK:n keskeinen hyöty on siinä, että tietämys ilmapuolustuksen asioista leviää ja MPK auttaa rakentamaan suorituskykyä. MPK:n valmistava koulutus takaa sen, että reserviläiset ovat valmiimpia varsinaisen kertausharjoituksen alkaessa. Tämä tehostaa ajan käyttöä harjoituksessa.

Mikkosen mukaan tavoitteena on integroida MPK mahdollisimman hyvin osaksi joukkotuotantoa juuri kertausharjoituksiin valmistavalla harjoittelulla ja tehtäväkohtaisia taitoja kehittämällä.  

– Tulevaisuudessa näen kyberasioiden kouluttamisen reserviläisille potentiaalisena MPK:n tehtävänä, Mikkonen sanoo.

 

Ilmavoimien tulevaisuuden reserviläinen

Ilmavoimat näyttäytyy teknisenä ja alati uudistuvana toimijana. Yhteiskunnan teknistyessä ja sodan kuvan muuttuessa herää kysymys, mitä kaikkea reserviläiseltä vaaditaan tulevaisuudessa. Mikkosen mukaan monet peruselementit pysyvät samoina.

– Normaaleissa sotilaan tehtävissä asenne ja kunto ovat tärkeimmät. Toki teknisempiin erikoisaloihin liittyen on hyvä lisä, jos siviilikoulutus ja -ammatti saadaan hyödynnettyä sodan ajan sijoituksessa entistä paremmin.

Tulevaisuuden näkymiä tarkkaillessa teknisyyden vaikutusta ei käy kuitenkaan kieltäminen, lennetäänpä Suomen taivaalla minkä merkkisillä koneilla tahansa.

– Esimerkiksi tekoäly ja robotiikka tulee tulevaisuudessa vahvemmin mukaan ja siten tekninen osaaminen korostuu jatkossa myös reserviläisten keskuudessa, Mikkonen sanoo.

Reservin merkitys Ilmavoimille pysyy jatkossakin elintärkeänä.

– Pelkistetysti voi sanoa, että iskevä nyrkki saadaan aina liikkeelle, mutta toiminnan jatkuvuuden ja taistelunkestävyyden kannalta reserviläiset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Vaikka Ilmavoimia pidetään monesti puhtaana ”ammattiarmeijana”, sodan ajan vahvuudestamme yli 90 prosenttia on reserviläisiä. Ilmavoimien suorituskyky perustuu reservissä olevaan voimaan, Mikkonen tiivistää.


Jaa tämä sivu