Ilmavoimat henkilöityy helposti hävittäjälentäjiin ja
ammattisotilaisiin. Totuus on kuitenkin, että yli 90 prosenttia Ilmavoimien miesvahvuudesta
koostuu reserviläisistä. Heitä on noin 25 000.
– Ilmavoimien keihäänkärki on ”ammattiarmeija”,
mutta Ilmavoimat tarvitsee reserviläisiä esimerkiksi tukitoimintoihin, ja
reserviläisiin luotetaan Ilmavoimissa, Karjalan lennoston esikuntapäällikkö,
everstiluutnantti Joni Mahonen
sanoo.
Karjalan lennosto järjestää perjantaina alkavan Baana 16 -lentotoimintaharjoituksen.
23.9–1.10. kestävään harjoitukseen osallistuu 80 reserviläistä. Heille
koulutetaan Ilmavoimien uutta taistelutapaa, toimintaa maantietukikohdassa sekä
harjoitetaan joukkoja poikkeusolojen tehtäviinsä.
Kuten Maavoimienkin uudistetussa taistelutavassa, myös
Ilmavoimien uudessa taistelutavassa avainasemassa on liikkuvuus. Ilmavoimien
uusi taistelutapa otettiin käyttöön vuoden 2015 lopulla.
– Ennen toimittiin kiinteämmin jossain tietyssä
paikassa. Nyt käydään esimerkiksi vain tankkaamassa tukikohdassa, minkä jälkeen
siirrytään takaisin suojaan. Taistelutapa perustuu liikkuvuuteen, Mahonen
kiteyttää.
Baana 16 -harjoituksessa reserviläiset harjoittelevat
pienimuotoisessa tukikohdassa. Mahosen mukaan heidän harjoituksensa keskittyy
tukeviin toimintoihin eli muun muassa suojaamisen ja lentotekniikan
harjoittelemiseen.
Ruotsista kaksi
Gripeniä mukaan harjoitukseen
Baana 16 -harjoituksessa nähdään myös kaksi Ruotsin
ilmavoimien JAS Gripen -monitoimihävittäjää. Ne lentävät keskiviikkona 28.9.
Cross Border -toiminnan merkeissä Lusiin, Heinolaan. Cross Border -lennot ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan toistensa ilmatiloissa lentämiä yhteisiä harjoituksia. Suomen ja Ruotsin välinen Cross Border -toiminta alkoi jo vuonna 2004, ja siihen liittyviä harjoituslentoja lennetään lähes viikoittain naapurimaan ilmatilassa. Norja liittyi toimintaan vuonna 2008, mutta ei osallistu Baana 16:een.
Perinteisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiset Cross
Border -lennot ovat sijoittuneet paljon pohjoisempaan Suomeen. Ilmavoimien komentaja,
kenraalimajuri Kim Jäämeri kommentoi
aiemmin syyskuussa, että Cross Border -toimintaa on tarkoitus levittää etelään
päin. Baana 16 -harjoituksessa tavoite siis toteutuu käytännössä.
– Cross Border -alueiksi nimetyt alueet sattuvat
olemaan pohjoisemmassa. Cross Border -toiminnaksi kuitenkin kutsutaan
yleensäkin toimintaa, jossa mennään rajan yli, eikä tässä sinänsä ole mitään
erikoista. Baana 16:ssa Gripenit tekevät läpilaskuja ja tankkaavat Lusissa, Mahonen sanoo.
Läpilaskulla tarkoitetaan laskua, jonka jälkeen ei hidasteta
vaan kone jatkaa lentoonlähtöön ja palaa nousun jälkeen
laskeutumiskierrokselle.
8–9 Hornetia, Hawkeja
ja muuta lentokalustoa
Baana 16 -harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 380
henkilöä. 80 reserviläisen lisäksi joukot koostuvat Ilmavoimien henkilökunnasta
ja varusmiehistä. Puolet osallistujista toimii Lusin tukikohdassa.
Lentotoiminta tapahtuu Lusista ja Rissalan tukikohdasta käsin. Lentotoimintaan
osallistuu 8–9 Suomen Hornet-monitoimihävittäjää, Hawk-suihkuharjoituskoneita
sekä muuta Ilmavoimien lentokalustoa. Harjoituksen johtaa Karjalan lennoston
komentaja, eversti Jari Mikkonen.
Harjoituksen varsinainen lentotoiminta alkaa maanantaina
26.9. ja päättyy perjantaina 30.9. Lentotoimintaa on päivittäin kello 9–23.
Lennoissa on tauko kello 17–18.
Baana 16 -harjoitus aiheuttaa muutoksia
liikennejärjestelyissä Lusin alueella. Valtatie 5 katkaistaan yleiseltä
liikenteeltä lauantaina 24.9. kello 12 alkaen. Suljettava tieosuus on etelästä
Heinolan moottoritien ja Jyväskyläntien (Valtatie 4) liittymästä valtatietä 5
Mikkeliin päin, pohjoisessa tien 140 ja valtatie 5 risteykseen saakka.
Kiertotie järjestetään tietä 140 pitkin. Kiertotiellä on alennettu
nopeusrajoitus. Valtatie 5 avataan liikenteelle perjantaina 30.9. kello 18
mennessä.
Lue myös:
5.9.2016 Yhteistyötä lisätään – Suomi ei silti laske ilmapuolustusta Ruotsin varaan
3.9.2016 Ruotsalainen Hercules-kone pelasti suomalaisten päivän Gotlannissa
