Hämeenlinnassa oli joukkoja 1200-luvulta 2000-luvun alkuun

Artikkeli
on julkaistu alun perin Reserviläisen numerossa 1/2018. Tämä on sarjan ”Hiljenneet varuskunnat” ensimmäinen osa. Toinen osa käsittelee Oulua ja on luettavissa täällä.

Hämeenlinna oli varuskuntakaupunki 1200-luvun lopulta
2000-luvun alkuun, jos varuskunnaksi määritellään paikkakunta, jonne on jatkuvasti
majoitettuna sotaväkeä. Hämeen keskiaikainen linna oli varhaisin
varuskuntaelämän keskus. Linnan rakennustyöt alkoivat nykytiedon mukaan
1200-luvun lopulla, ja ensimmäinen kirjallinen maininta linnasta on vuodelta
1308.

Viimeinen jäänne Hämeenlinnan sotaväestä on
Talousvarikko, joka periytyy vuoden 1918 Vaatetusvarikosta. Kaikki lähiseudun
varusmieskoulutus annetaan nykyään Parolannummella Hattulassa.

Kolme
kasarmialuetta

Hämeenlinna oli Venäjän vallan aikana tärkeä
varuskuntakaupunki. Kymmeniä puu- ja tiilikasarmeja apurakennuksineen valmistui
vuosina 1866–1913. Hämeenlinnan kolmella kasarmialueella – Linnankasarmilla,
Suomenkasarmilla ja Poltinaholla – varusmiehiä saattoi majoittua vielä
1980-luvulla yli sata vuotta vanhoissa osin huonokuntoisissa rakennuksissa.

Itsenäisyyden alkuajan varuskuntaelämä vakiintui
vuonna 1921. Linnankasarmilla pidettiin lyhyen aikaa punavankeja kevään 1918
jäljiltä. Sen jälkeen siellä majoitettiin Venäjältä bolsevikkikomentoa
paenneita tsaarin armeijan sotilaita perheineen. Varuskunnan käyttöön
Linnankasarmi palasi 1921. Myös Poltinaholla oli punavankeja kesällä 1918.

Moni sodasta palannut joukko sijoittui Hämeenlinnaan
vuonna 1945. Silloin varuskunnan aselajikirjo alkoi hahmottua sellaiseksi, jona
monet sotien jälkeiset ikäluokat muistavat sen 1980-luvulle asti. Maavoimien
aselajeista puuttuivat lähinnä pioneerit, jotka sijoittuivat heti
Parolannummelle sekä Tampereen seudulla toiminut ilmatorjunta.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Vartiomies Linnankasarmin edustalla lokakuussa 1942.

Parolannummi
huudettu!

Koulutusta keskitettiin 1970-luvulta alkaen
naapurikuntaan Hattulaan Parolannummelle, ja kaupunki tyhjentyi vähitellen
varusmiehistä. Panssariprikaatin kuuluvia joukkoja toimii myös Riihimäellä eli
se on säilynyt varuskuntakaupunkina.

Viimeinen suuri muutos oli Suomenkasarmilla toimineen
Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan lakkauttaminen vuoden 2014 lopussa.
Kokonaan aseet eivät ole Hämeenlinnassa vaienneet, vaan Parolannummelta käydään
Hämeenlinnan puolella Taka-Hätilässä ampumassa jalkaväen aseilla. 

Jääkärien
Linnankasarmi

Monet Linnankasarmin rakennukset ovat valmistuneet
vuonna 1886. Kajaanin sissipataljoona toimi siellä vuodet 1921–1934. Jatkosodan
aikana Linnankasarmilla aloittanut Viestikoulu siirtyi Riihimäelle vuoden 1948
alussa.

Linnalle sijoitettiin sodasta palaava
Jääkäripataljoona 4, myöhempi Hämeen Jääkäripataljoona. Koulutus
panssarikalustolla alkoi 1970-luvun alussa, ja pian seurasikin muutto
Parolannummelle parempien harjoitusmahdollisuuksien luo.  

Jääkäritykistö muutti Suomenkasarmilta
Linnankasarmille jääkäreiltä vapautuneisiin tiloihin vuodesta 1974 alkaen.
Tykkikoulutusta annettiin Linnalla yksitoista vuotta, kunnes Panssariprikaatin
uudelleenjärjestelyt toivat myös Jääkäripatteriston Parolannummelle.

Poltinaholla pitkään toiminut Hämeenlinnan
Varuskuntasoittokunta, myöhempi Panssarisoittokunta, toimi viimeiset vuotensa
Linnankasarmilla, jossa se lakkautettiin lokakuussa 2013.

Automiesten
Poltinaho

Kaupunkilaiset surivat Poltinaholle 1918–1921
sijoittuneen Hämeen Ratsurykmentin lähtöä niin paljon, että keräsivät
muistolahjan. Tilalle tuli Jääkäritykistörykmentti, joka Kenttätykistörykmentti
1:ksi nimettynä toimi kaupungissa talvisotaan asti.

Sotien jälkeen alue tunnettiin erityisesti 4.
Erillisestä Autokomppaniasta. Vielä 1960-luvulla Poltinaholla kopistelivat
hevosvetoisetkin kuormastot. Parolannummelle vuonna 2001 muuttaneet automiehet
olivat viimeinen Hämeenlinnaan majoittunut varusmiesjoukko. Viestikoulutustakin
Poltinaholla annettiin vuosina 1956–1966.

Koneet möyrivät Poltinaholla jo ennen sotia.
Santahaminassa perustettu Hyökkäysvaunurykmentti siirrettiin Poltinaholle
vuonna 1921. Sieltä Erilliseksi Panssarikomppaniaksi supistunut koulutuskokoonpano
lähetti talvisotaan neljä perustamaansa panssarikomppaniaa. Sotien jälkeen
panssarijoukot sijoitettiin Parolannummelle.

Suomenkasarmin
isot putket

Venäjän vallan loppupuolella rakennettu kasarmialue
nimettiin Suomenkasarmiksi, koska se suunniteltiin autonomisen Suomen oman
asevelvollisen sotaväen käyttöön. Suomenkasarmille sijoitettiin Suomen 7.
Hämeenlinnan Tarkk’ampujapataljoona.

Viime sotien jälkeen Suomenkasarmi oli
Jääkäripatteriston koti Linnankasarmille muuttoon asti. Jalkaväen raskasta
tulta Suomenkasarmilla edustivat Raskas Kranaatinheitinkomppania ja
Panssarintorjuntapataljoona vuoteen 1967 asti.

Ilmavoimien Viestikoulu toimi jatkosodasta vuoteen
1962 Suomenkasarmin ohella Parolan lentokentällä.

 Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Joukkoja palaamassa harjoituksesta Turuntietä pitkin Suomenkasarmille lokakuussa 1942.

Suomenkasarmin sotilaskoti heinäkuussa 1943

Suomenkasarmin pihanäkymä vuonna 1974. Kuva: Sotamuseo

Sotakoiria,
kengitystä ja säilykkeitä

Rinkelinmäellä toimineen poliisikoiratarhan yhteyteen
perustettiin vuonna 1926 sotakoiratarha, jossa koirista koulutettiin pääasiassa
viestinviejiä. Koiranohjaajaoppilaat majoittuivat Linnankasarmilla. Nykyinen
Poliisikoiralaitos toimii yhä samalla alueella.

Kengityskoulu siirtyi Turusta Poltinaholle vuonna
1935. Sinne komennettiin eri joukko-osastoista kengityssepiksi koulutettavat
varusmiehet. Vuonna 1959 koulu muutti Niinisaloon ollessaan jo osa
Hevoshuoltokoulua.

Sotien aikana Hämeenlinnassa toimi viisi
koulutuskeskusta. Panssarintorjuntatykkikoulutuskeskus toimi kiivaimmillaan
kolmessa vuorossa. Se ehti kouluttaa jo YH:n aikana 15 tykkijoukkuetta ja
talvisodan aikana 80 lisää sitä mukaa kun tykkejä tehtaalta saatiin.

Mielenkiintoinen sotaväen huoltoon liittyvä
yksityiskohta oli Hämeenlinnaan vuonna 1926 perustettu Oy Sotilassäilyke Ab.
Myöhemmin se tunnettiin makkaroistaan ja eineksistään nimellä Jalostaja Oy
Mensa.

Hämeenlinnan
kasarmialueet nyt

Suomenkasarmin rakennuksia on saneerattu asunnoiksi ja
alueelle on rakennettu uusiakin koteja. Vanhoissa puukasarmeissa toimii pieniä
putiikkeja sekä kirpputori, joten nostalgiakäynti vanhalla palveluspaikalla on
yhä mahdollinen.

Poltinaholla äkseerasi sotaväkeä jo 1700-luvulla,
mutta sen ilme on täysin muuttunut uusien asuintalojen myötä. Vain muutama
vanha rakennus on enää pystyssä. Turuntien eteläpuoliset tallitkin purettiin
yhtä lukuun ottamatta uuden poliisiaseman tieltä.

Linnankasarmi on parhaiten säilynyt, koska suurin osa
tiloista on museokäytössä. Suomen Tykistömuseo laajeni ja muuttui Museo
Militariaksi viisi vuotta sitten, kun siihen yhdistettiin Viestimuseo ja
Pioneerimuseo. Naapurissa on myös vankilamuseo, jota on pidetty auki
vapaaehtoisvoimin. Alueella toimii myös reserviläismyymälä Etulinja.

Lähteitä:

Marko
Palokangas (toim.): Puolustusvoimat Entiset joukko-osastot 1945—2005 (2013)

Marko
Palokangas (toim.): Puolustusvoimat Joukko-osastoperinteet (2008)

Erkki
Korkama – Stig Roudasmaa: Tapparasta tankkeihin – Hämeenlinnan varuskunnan
historia (1988)

Muita
hiljentyneitä varuskuntia Hämeessä

Lahti

– Hennala (venäläinen varuskunta 1912–1917), (suomalainen varuskunta 1919–2014)

Tampere

– Kalevankangas
1913—1917 (venäläinen varuskunta)

– Sulkavuori
1944—1950 (III patteristo / Ilmatorjuntarykmentti 1)

Kangasala

– Vatiala
1950—1980 (Tampereen ilmatorjuntapatteristo, aiempi III/ItR 1 ja 4.Er.It.Psto)

Lue myös: 22.03.2019 Sota-ajan Oulua väritti saksalainen varuskunta