Fyysisiä vaatimuksia tarkennetaan

Puolustusvoimat
punnerrukset
Utin jääkärirykmentin kuntokokeissa punnerretaan ja testataan tehtävässä vaadittavia ominaisuuksia. Myös muiden kuin erikoisjoukkojen kuntotestejä aiotaan muokata erilaisia tehtäviä paremmin palveleviksi.
Paavo Airo Helsinki

Puolustusvoimat tarkentaa tiettyjen sotilastehtävien fyysisiä vaatimuksia. Eri puolustushaarat määrittelevät entistä tarkemmin, mitä sotilaalta vaaditaan tehtävässä. Tämä koskee myös varusmiehiä. Uudistus tarkoittaa Puolustusvoimien liikuntapäällikön majuri Harri Kosken mukaan perinteisten kuntotestien ja 12 minuutin juoksutestin (Cooper) säilyttämistä mutta muiden testien muokkaamista.

– 12 minuutin juoksutesti ja lihaskuntotestit ovat valikoituneet parhaiksi, ja ne halutaan säilyttää. Mutta meillä on myös muita testejä, suunnistusta, hiihtoa, polkupyörämarssi sekä jalkamarssi. Nyt mietitään, korvattaisiinko joku niistä erilaisella testillä tai muokattaisiinko esimerkiksi marssitestiä, Koski sanoo.

Testien määrää ei aiota lisätä, mutta muutoksia pohditaan samalla kun fyysisiä vaatimuksia tarkennetaan. Tavoitteena on, että uusi testausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2017, mutta ei vielä koko Puolustusvoimissa. Vuoden 2017 aikana aiotaan pilotoida hanketta.

– Tänä vuonna tätä olisi tarkoitus saada eteenpäin, Koski kertoo.

MPKK:n dosentti ehdottaa maastavetoa mittaamaan voimaominaisuuksia

Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) dosentti Matti Santtila esitteli hanketta Pääesikunnan miniseminaarissa viime viikolla. Santtila pitää perinteisiä kuntotestejä kevytrakenteisia, kestävyysominaisuuksiltaan hyviä sotilaita suosivia.  Viime vuosien tutkimusten perusteella kuitenkin vahvat ja isokokoiset sotilaat selviytyvät paremmin tehtävistä, joissa joudutaan kantamaan toistuvasti painavia taakkoja. Santtilan mukaan perinteiset kuntotestit voivat toimia järjestelmän perustana, mutta tarvitaan myös voimaominaisuuksia mittaavia testejä.

– Kevytrakenteisemmat voivat kompensoida voimanpuutetta hapenottokyvyllä. Hapenottokyky on kuitenkin erittäin tärkeä ominaisuus taistelukentällä myös isoille ja vahvoille sotilaille, Santtila sanoo.

Santtila siis säilyttäisi nykyiset Cooperin testin ja perinteisen lihaskuntotestin, johon tosin ehdottaa pientä muutosta.

­– Maastaveto toistotestinä suhteessa kehonpainoon voisi olla hyvä testi arvioimaan sotilaan nosto- ja kantamiskykyä, Santtila näkee.

Santtila ehdotaa myös, että marssitestiä tulisi lyhentää nykyisestä 8–12 kilometriin. Varustuksen tulisi olla 25 kiloa painava ja suorittamisessa aikaraja. Hän suosittelee myös simulaatiotehtävärataa, joka olisi lyhyt 3–5 minuutin rynnäkkötyyppinen rata. Ampumatestin voisi hänen mielestään yhdistää marssitestiin tai suorittaa simulaattoriammuntana.

Testin reputtaminen voisi nousta esteeksi tiettyyn tehtävään valinnalle 

Liikuntapäällikkö Koski sanoo, että testien sisältöä täytyy vielä miettiä hyvin tarkkaan. Hän ottaa esimerkiksi evakuointiin liittyvän testin, jossa voitaisiin esimerkiksi raahata nukkea.

­– Jokaisen, toimistotyöntekijöidenkin, pitää pystyä evakuoimaan 75-kiloinen ihminen. Jossain tehtävässä voi olla suuri todennäköisyys, että evakuointia täytyy tehdä. Tällöin, jos ei kykene evakuoimaan, voi se nousta esteeksi tehtävään valinnalle. Kaikkien tehtävien kohdalla se ei kuitenkaan voi olla esteenä.

Muun muassa Yhdysvaltojen, Kanadan ja Iso-Britannian asevoimat käyttävät haavoittuneen evakuointia yhtenä tehtäväkohtaisista testeistä.

Kosken mukaan uudistus voi tarkoittaa sitä, että kun peruskoulutuskaudella hakeudutaan tiettyihin tehtäviin, voi kunnon riittämättömyys olla karsiva tekijä fyysisesti vaativaan tehtävään.


Luetuimmat

Jaa tämä sivu