Enemmistö puolueista lisärahan kannalla

Puolustusvoimat
007-2013-053-2-2b
Ilkka Kanervan selvitysryhmän porrastettu rahoitusmalli saa kannatusta.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Selkeä enemmistö Suomen eduskuntapuolueista kannattaa lisärahoituksen myöntämistä puolustusvoimille. Reserviläinen kysyi jokaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajalta puolueiden näkemystä lisärahoitukseen.

Enemmistö puolueista kannattaa Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän ehdotusta. Asteittain nousevassa lisärahoitusratkaisussa puolustusvoimat saisi vuonna 2016 noin 50 miljoonaa lisärahaa, joka nousisi vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi.

– Nykyisillä resursseilla ei ole mahdollistaa varmistaa koko maan puolustamista, yleistä asevelvollisuutta ja liittoutumattomuutta – tarvitaan riittäävää lisäpanostusta materiaali-investointeihin jo seuraavalla vaalikaudella, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen tiivistää puolueensa näkemyksen.

Kokoomuksen ohella perussuomalaiset, SDP ja RKP ilmoittavat kannattavansa selvitysryhmän rahoitusmallia. Keskusta pitää Kanervan työryhmän esittämää lisärahoitusmallia vähimmäisvaatimuksena.

RKP huomauttaa puolestaan, että parlamentaarisen työryhmän ehdottoma lisärahoitusmalli ei ratkaise pidemmän aikavälin rahoituskysymyksiä, joista suurin on ilmavoimien hävittäjäkaluston uusiminen.

– Tämä lisärahoitus ei kuitenkaan ratkaise pitkän aikavälin haasteita liittyen muun muassa Hornet-hävittäjiä korvaavien suorituskykyjen rahoitukseen.

Vasemmistoliiton mukaan maanpuolustuksen menoja voidaan tarkastella yhdessä muiden valtion menojen kanssa ja suhteuttaa ne muun yhteiskunnan tarpeisiin. Tosin itse selvitykseen Vasemmistoliitto jätti tuolloin asiasta eriävän mielipiteen.

Kristillisdemokraattien mielestä rahoituksen lisääminen riittävän kansallisen puolustuskyvyn takaamiseksi on tulevaisuudessa realismia. Muutos 2011 –puolue puolestaan haluaa Suomelle oman vahvan puolustuksen, joten puolustusvoimien rahoituksen on oltava sen mukainen.

Vihreät kriittisimpiä

Kriittisimmin lisärahoitukseen suhtaudutaan vihreissä. Puolue ei halua sitoutua puolustusbudjetin korotukseen.

– Puolustusvoimien lisäresurssitarpeet materiaalihankintoihin ovat perusteltuja, mutta Vihreiden näkemyksen mukaan ainakin osa puolustusmateriaaliin tarvittavasta lisämäärärahasta voitaisiin kattaa maltillisella sodan ajan joukon supistamisella. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, jossa määrärahoista joudutaan säästämään lähes joka puolella, emme voi tässä vaiheessa sitoutua puolustusbudjetin korotukseen, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.

Reserviläinen kysyi myös kuinka usein sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen pitäisi käskeä kertausharjoituksiin. Valtaosa puolueista vastasi asian kuuluvan puolustusvoimien päätäntävaltaan tai että kertausharjoituksia tulee olla riittävän usein, jotta opitut taidot pysyvät muistissa.  

Ensi vuonna kertausharjoituksiin käsketäään noin 18 000 reserviläistä. Keskustan mielestä koulutuksessa olisi syytä palata leikkauksia edeltäviin lukuihin, jolloin vuosittain koulutettaisiin 25 000 reserviläistä.

Perussuomalaisetkin haluaisivat myös lisätä kertausmääriä.

– Kertausharjoituksia pitäisi olla huomattavasti useammin kuin nyt. Ilman riittävää kertausharjoituskiertoa yleinen asevelvollisuus dementoituu. Nyt on menty jo vuosia riskirajoilla, perussuomalaisten eduskunta ryhmän puheenjohtaja Jari Lindström toteaa vastauksessaan.

Yhden kansanedustajan Muutos 2011 –puolue haluaa kertausharjoituksiin merkittävän korotuksen.

– 5–10 ensimmäisen reserviläisvuoden aikana reserviläinen pitäisi käskeä kertausharjoituksiin kerran vuodessa. Lisäksi MPK:n tuottamien vapaaehtoisten koulutusten määrää ja saatavuutta tulisi lisätä kaikille reserviläisille,  puolueen puheenjohtaja James Hirvisaari kirjoittaa.

 

 


Lisärahoitus

Pitäisikö seuraavan hallituksen myöntää puolustusvoimille lisärahoitusta?


Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jaa tämä sivu