Aselakiehdotuksen ongelmakohdat poistumassa – ”Pienemmän riesan tien kautta mennään”, sanoo keskustan Mikko Savola

Paavo Airo
IMG_2101
Aselakiesityksen perusteella reserviläiset voivat jatkossakin saada kivääreitä.
Tuomas Kaarkoski, Paavo Airo Helsinki

Valtioneuvosto hyväksyi kokouksessaan torstaina esityksen ampuma-aselaista. Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan mukaan puolustuspoikkeama on lakiesityksessä muotoiltu toivotulla tavalla. 

– Lakiesitys lähtee siitä, että sijoituskelpoinen reserviläinen voi saada luvan reserviläiskivääriin, mikäli tälle on Puolustusvoimien näkökulmasta tarve ja muut lupaedellytykset täyttyvät. Tämä on hyvä lähtökohta, jolla turvataan reserviläisten laaja ampumaharrastus Suomessa, Pohjola sanoo.

Yksi olennainen uudistus on se, että jatkossa myös Puolustusvoimien on puollettava aseluvan myöntämistä. Lisäksi myöntäminen edellyttää osallistumista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tai reserviläisjärjestöjen ampumatoimintaan vähintään yhden vuoden ajan. Vaihtoehtoisena lupaperusteena on urheiluammunta, jolloin edellytetään myös ampumaseuran jäsenyyttä, jollaisiksi reserviläisyhdistyksetkin lasketaan. Luvan myöntää poliisi.

– Esitetyt lakimuutokset turvaavat reserviläisten ja urheiluampujien laajan ammuntaharrastuksen myös jatkossa, mikä oli kansallisen edunvalvontamme alkuperäinen tavoite, Pohjola sanoo.

Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoo olevan hienoa huomata, että liiton perustellut näkemykset reserviläisten ampumatoiminnan merkityksestä maanpuolustukselle on ymmärretty.

– Ampumaharrastajien ja -järjestöjen sekä ministeriöiden ja poliittisten päättäjien yhteistyöllä lakiesitystä saatiin muutettua niin, että reserviläisten monipuolinen ampumatoiminta voi jatkua liki entiseen tapaan. Aselakiin vaikuttaminen on ollut yksi viime vuosien tärkeimmistä edunvalvontatehtävistä, Halkilahti sanoo.


Keskustan Savola: ”Keväällä lakiin oli tullut paljon sellaista, jota sinne ei edes vaadittu. Onneksi siihen on nyt saatu reagoitua”

Keskustan kansanedustaja ja Reserviläisliiton entinen puheenjohtaja Mikko Savola on myös tyytyväinen korjauksiin, joita aselakiehdotukseen on kesän aikana saatu tehtyä.

– Hyvä, että ollaan nyt tässä pisteessä. Pirun kova työ on tehty Suomessa monella tasolla tämän eteen. Tässä mennään nyt pienemmän riesan tien kautta, Savola sanoo.

Savolan mukaan keväällä tulleessa esityksessä oli monia tiukennusehdotuksia, joita direktiivissä itsessään ei olisi edes vaadittu. Savola ei halua osoitella sormella, mutta hän mainitsee sisäministeriön käymistilan. Direktiivivalmistelun aikana menossa on jo kolmas sisäministeri, joka joutuu asiaa käsittelemään.

– Keväällä lakiin oli tullut paljon sellaista, jota sinne ei edes vaadittu. Onneksi siihen on nyt saatu reagoitua.

Hallituspuolueet asettivat kolmen hengen työryhmän viilaamaan esitystä. Savolan lisäksi aselain parissa työskentelivät sinisten Reijo Hongisto ja kokoomuksen Jukka Kopra.

– Lähdettiin perkaamaan asioita läpi ja oli uhkia vanhoihin lippaisiin liittyen, yhdistysten ampumakoulutuksiin liittyviä uhkia ja ylipäätään uhkia liittyen reserviläisyyden määritelmään.

Pariisin terroritekojen jälkeen lähtenyt direktiivihanke perustettiin lisäämään turvallisuutta ja viemään laittomia aseita pois markkinoilta. Savola suhtautuu skeptisesti lain tuomaan muutokseen isossa kuvassa.

– Meillä oli tiukka aselakijärjestelmä jo entuudestaan. En oikein näe, miten tämä kokonaisturvallisuutta parantaisi sen kummemmin.

Lopputulemaan puolustusvaliokunnan jäsen suhtautuu kaksijakoisesti. Savolan mukaan tärkein eli reserviläis- ja harrastustoiminnan jatkaminen onnistuvat tulevaisuudessakin.

– Toimintaa pystytään jatkamaan. Byrokratian lisääntyminen lippaiden osalta vähän hankaloittaa toki tätä.

Savola on kiitollinen reserviläisjärjestöjen panokselle lakivalmistelussa. Liittoja on kuultu asiantuntijoiden rooleissa useasti lain tiimoilta.

– Asiantuntemus, maltti ja vakaus ovat näissä kuvioissa tärkeitä, kun asioita viedään eteenpäin.


Jaa tämä sivu