Ammuntaharrastuksesta vastapainoa Powerpoint-sulkeisille

Ari Vuolteenaho
_MG_5775
Vuoden reserviläisliikkuja 2015 Sampo Mattila ampuu laskujensa mukaan vuosittain yli 20 000 laukausta.
Paavo Airo

Puolustusvoimien tuoreen kuntotutkimuksen perusteella vain 14 prosenttia reserviläisistä kykenee niin sanottuun liikkuvaan sodankäyntiin. Eivät reserviläiset rapakunnossa ole, mutta kenttäkelpoisuudessa olisi parantamisen varaa. Reserviläisurheiluliitto kannustaa reserviläisiä huolehtimaan kenttäkelpoisuudestaan muun muassa palkitsemalla Vuoden reserviläisliikkujan joka vuosi. Vuonna 2015 palkinnon sai kapteeni Sampo Mattila Oulun Reserviupseerikerhosta. Hän keräsi 1 026 kuntopistettä. Tänä vuonna hän ei omien sanojensa mukaan ole aivan samanlaisessa pistevauhdissa.

– Nyt olen pikkaisen viime vuotta jäljessä pisteissä. Silloin oli näyttämisen halua. Pyrin silloin saamaan kolme tai ainakin kaksi pistettä päivässä. Kun sain silloin yli tuhat pistettä, niin enää en ole niin koukussa pisteiden keruuseen, Mattila sanoo.

Hieman yllättäen huonoimpia pisteiden keruupäiviä tuppasivat olemaan kertausharjoituspäivät, joita Mattilalle kertyy melko paljonkin.

– Vähiten pisteitä tuli viime vuonna sellaisina päivinä, kun olin kertausharjoituksissa. Päivinä, jolloin mentiin kertaamaan tai kotiuduttiin, ei tullut esimerkiksi ammuttua.

Mattila keräsi paljon pisteitä juuri ampumaharrastuksellaan, mutta myös esimerkiksi kävelylenkeillä. Pitkät lenkit koiran kanssa karistivat ainakin koiran ylimääräiset kilot, hän kertoo nauraen. Mattila mainitsee myös tekevänsä punttitreeniä ja harrastavansa silloin tällöin maastopyöräilyä.

 

Pelkkä ammunta ei riitä kenttäkelpoisuuden ylläpitoon

Kenttäkelpoisuuden ylläpito vaatii sekä ampumaharjoittelua että esimerkiksi juoksuharjoittelua ja voimaharjoittelua. Reserviläistoimintaan kuuluu luonnollisena osana ammunta, mutta pelkästään se ei riitä. Esimerkiksi Pohjois-Savon reservipiiri on järjestänyt jäsenilleen muun muassa yhteistä juoksuharjoittelua. Pitäisikö tällaista olla reserviläiskentällä enemmänkin?

– Pitäisi, mutta se ei taida riittää. Pitäisi innostaa ja kannustaa. Syyllistäminen ja motkottaminen taas pitäisi jättää kokonaan väliin, Mattila vastaa.

Ampumataitoa ja ylipäätään aseen käyttötaitojakin on vaikea pitää yllä, jos on vain kertausharjoitusten varassa. Mattilakin sanoo, että kun lumien sulettua alkaa ampua ensimmäisiä laukauksia radalla, ovat ensimmäiset pari tuhatta lähinnä totuttelua aseeseen. Yhteensä hän ampuu laskujensa mukaan yli 20 000 laukausta vuodessa.

– Tosiampujathan ampuvat vielä enemmän, mutta tulee minullekin kohtuullinen määrä laukauksia, kun lajeja on niin paljon.

 

Ampumaradalla pääsee irti arjesta

Mattila toimii myös Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirin ja reserviupseeripiirin ampumavastaavana, joten aikaa ampumaradalla kuluu paljon. Hän harrastaa toiminnallisia lajeja sekä RESUL:n palvelus- ja perinneaseammuntoja. Myös ilmapistoolilla hän on ampunut talviaikaan. Kenttäkelpoisuuden ylläpidon lisäksi ammunnan niin sanottu meditatiivinen puoli viehättää Mattilaa.

– Työelämä on paljon Powerpoint-esitysten tekemistä ja katselemista. Ammunta on mukavaa vastapainoa ja meditatiivista mietiskelyä, siinä ei voi ajatella muuta. Myös vaeltaminen on ollut sellainen henkireikä, mutta siihen tarvitaan aina muutama päivä ja satoja kilometrejä. Ammunnassa pääsee irti arjesta.

Myös ammunnan herkkyys kiehtoo. Periaatehan on yksinkertainen, ei tarvitse kuin tähdätä napakymppiin ja laukaista, Mattila sanoo, mutta jatkaa, että suorituksessa on niin monta asiaa, jotka voivat pilata täysosuman.

– Sovelletussa rata-ammunnassa taas tykkään rakentaa rasteja, ja siinä tulee juostuakin. Kun syke nousee ja ammutaan rasituksen alaisena, niin siinä alkaa tähtäinkin heilua. Toiminnallisissa lajeissa voi aina parantaa suoritustaan.

Mattila on käynyt varusmiespalveluksen Hiukkavaarassa saapumiserässä 2/97. Hän suoritti RUK:n kurssin K-211 (kärkikomppania) ja palasi sen jälkeen Hiukkavaaraan kokelaaksi. Työkseen hän tekee yliopistolla kemian tutkimusta ja ohjaa väitöskirjoja.

 

Voittoon oikeuttaneet pisteet 2015:

Kuntopisteet 1026
Testipisteet 13
Kuntoluokka 1. lk
Testiluokka erikoisvalioluokka

 

Vuodesta 2010 palkinnon ovat voittaneet:

2015 Kapteeni Sampo Mattila, Oulun Reserviupseerikerho ry
2014 Luutnantti Veli Arminen, Riihimäen Reserviläiset ry
2013 Kersantti Vesa Mankinen, Vähäkyrön Reserviläiset ry
2012 Lääkintäluutnantti Reijo Hannus, Salon Seudu Reserviupseerit ry
2011 Lääkintäluutnantti Reijo Hannus, Salon Seudu Reserviupseerit ry
2010 Luutnantti Jorma Eskola, Salon Seudun Reserviupseerit ry


Jaa tämä sivu