• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Ammuntaharrastuksesta vastapainoa Powerpoint-sulkeisille

Vuoden 2015 reserviläisliikkuja Sampo Mattila pääsee irti arjesta ampumaharrastuksen parissa. ”Ampumaradalla ei voi ajatella muuta”, hän sanoo.

Ari Vuolteenaho

Vuoden reserviläisliikkuja 2015 Sampo Mattila ampuu laskujensa mukaan vuosittain yli 20 000 laukausta.

Puolustusvoimien tuoreen kuntotutkimuksen perusteella vain
14 prosenttia reserviläisistä kykenee niin sanottuun liikkuvaan sodankäyntiin.
Eivät reserviläiset rapakunnossa ole, mutta kenttäkelpoisuudessa olisi
parantamisen varaa. Reserviläisurheiluliitto kannustaa reserviläisiä
huolehtimaan kenttäkelpoisuudestaan muun muassa palkitsemalla Vuoden
reserviläisliikkujan joka vuosi. Vuonna 2015 palkinnon sai kapteeni Sampo Mattila Oulun
Reserviupseerikerhosta. Hän keräsi 1 026 kuntopistettä. Tänä vuonna hän ei omien
sanojensa mukaan ole aivan samanlaisessa pistevauhdissa.


Nyt olen pikkaisen viime vuotta jäljessä
pisteissä. Silloin oli näyttämisen halua. Pyrin silloin saamaan kolme tai
ainakin kaksi pistettä päivässä. Kun sain silloin yli tuhat pistettä, niin enää
en ole niin koukussa pisteiden keruuseen, Mattila sanoo.

Hieman yllättäen huonoimpia pisteiden keruupäiviä tuppasivat
olemaan kertausharjoituspäivät, joita Mattilalle kertyy melko paljonkin.


Vähiten pisteitä tuli viime vuonna sellaisina
päivinä, kun olin kertausharjoituksissa. Päivinä, jolloin mentiin kertaamaan
tai kotiuduttiin, ei tullut esimerkiksi ammuttua.

Mattila keräsi paljon pisteitä juuri ampumaharrastuksellaan,
mutta myös esimerkiksi kävelylenkeillä. Pitkät lenkit koiran kanssa karistivat
ainakin koiran ylimääräiset kilot, hän kertoo nauraen. Mattila mainitsee myös
tekevänsä punttitreeniä ja harrastavansa silloin tällöin maastopyöräilyä.

 

Pelkkä ammunta ei
riitä kenttäkelpoisuuden ylläpitoon

Kenttäkelpoisuuden ylläpito vaatii sekä ampumaharjoittelua
että esimerkiksi juoksuharjoittelua ja voimaharjoittelua. Reserviläistoimintaan
kuuluu luonnollisena osana ammunta, mutta pelkästään se ei riitä. Esimerkiksi
Pohjois-Savon reservipiiri on järjestänyt jäsenilleen muun muassa yhteistä
juoksuharjoittelua. Pitäisikö tällaista olla reserviläiskentällä enemmänkin?

– Pitäisi, mutta se ei taida riittää. Pitäisi
innostaa ja kannustaa. Syyllistäminen ja motkottaminen taas pitäisi jättää
kokonaan väliin, Mattila vastaa.

Ampumataitoa ja ylipäätään aseen käyttötaitojakin on vaikea
pitää yllä, jos on vain kertausharjoitusten varassa. Mattilakin sanoo, että kun
lumien sulettua alkaa ampua ensimmäisiä laukauksia radalla, ovat ensimmäiset
pari tuhatta lähinnä totuttelua aseeseen. Yhteensä hän ampuu laskujensa mukaan yli 20 000
laukausta vuodessa.

– Tosiampujathan ampuvat vielä enemmän, mutta
tulee minullekin kohtuullinen määrä laukauksia, kun lajeja on niin paljon.

 

Ampumaradalla pääsee
irti arjesta

Mattila toimii myös Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirin ja
reserviupseeripiirin ampumavastaavana, joten aikaa ampumaradalla kuluu paljon.
Hän harrastaa toiminnallisia lajeja sekä RESUL:n palvelus- ja
perinneaseammuntoja. Myös ilmapistoolilla hän on ampunut talviaikaan. Kenttäkelpoisuuden
ylläpidon lisäksi ammunnan niin sanottu meditatiivinen puoli viehättää
Mattilaa.

– Työelämä on paljon Powerpoint-esitysten
tekemistä ja katselemista. Ammunta on mukavaa vastapainoa ja meditatiivista
mietiskelyä, siinä ei voi ajatella muuta. Myös vaeltaminen on ollut sellainen
henkireikä, mutta siihen tarvitaan aina muutama päivä ja satoja kilometrejä.
Ammunnassa pääsee irti arjesta.

Myös ammunnan herkkyys kiehtoo. Periaatehan on
yksinkertainen, ei tarvitse kuin tähdätä napakymppiin ja laukaista, Mattila
sanoo, mutta jatkaa, että suorituksessa on niin monta asiaa, jotka voivat pilata
täysosuman.

– Sovelletussa rata-ammunnassa taas tykkään
rakentaa rasteja, ja siinä tulee juostuakin. Kun syke nousee ja ammutaan
rasituksen alaisena, niin siinä alkaa tähtäinkin heilua. Toiminnallisissa
lajeissa voi aina parantaa suoritustaan.

Mattila on käynyt varusmiespalveluksen Hiukkavaarassa
saapumiserässä 2/97. Hän suoritti RUK:n kurssin K-211 (kärkikomppania) ja
palasi sen jälkeen Hiukkavaaraan kokelaaksi. Työkseen hän tekee yliopistolla
kemian tutkimusta ja ohjaa väitöskirjoja.

 

Voittoon
oikeuttaneet pisteet 2015:

Kuntopisteet 1026
Testipisteet 13
Kuntoluokka 1. lk
Testiluokka erikoisvalioluokka

 

Vuodesta 2010 palkinnon ovat voittaneet:

2015 Kapteeni Sampo
Mattila, Oulun Reserviupseerikerho ry
2014 Luutnantti Veli Arminen, Riihimäen Reserviläiset ry
2013 Kersantti Vesa Mankinen, Vähäkyrön Reserviläiset ry
2012 Lääkintäluutnantti Reijo Hannus, Salon Seudu Reserviupseerit ry
2011 Lääkintäluutnantti Reijo Hannus, Salon Seudu Reserviupseerit ry
2010 Luutnantti Jorma Eskola, Salon Seudun Reserviupseerit ry