 |
| Liian helppo laistaa? Puolustusvoimat tiukentaa linjaansa. Kuva: Puolustusvoimat/Marko Jalkanen |
Puolustusvoimat tiukentaa linjaansa vapautusten myöntämiseen kertausharjoituksista. Aluetoimistoille lähetetään kesän aikana uudet yhtenäiset ohjeet siitä, millä perusteilla vapautuksia voidaan myöntää.
Kertausharjoituksista poisjääneitten määrä on noussut roimasti muutaman viime vuoden sisällä. Vuonna 2007 pois jäi 15,4 prosenttia, viime vuonna jo 25,1.
Viime vuonna vapautuksen sai 13,5 prosenttia kertausharjoitukseen käsketyistä eli noin 4 500 henkeä. Heistä vajaalla puolella, 1 855 reserviläisellä, oli syynä työnantaja. Tämän lisäksi käsky peruutettiin 9,8 prosentilta, yleisimpänä syynä sairaus.
Poistuman määrä vaihtelee harjoituksittain, ja pahimmillaan joihinkin kertausharjoituksiin on jäänyt tulematta jopa 40 prosenttia käsketyistä.
Koska kertausharjoitukset järjestetään sodan ajan kokoonpanossa, puolustusvoimille olisi tärkeää, että jokainen reserviläinen olisi paikalla suorittamassa hänelle määrättyä tehtävää.
– Poistuma kertausharjoituksista on viime vuosina ollut korkea, noin parikymmentä prosenttia. Lähtökohtana on kuitenkin saada sodan ajan joukko yhtenäisenä harjoituksiin. Emme halua, että poistuma ainakaan nousee, sanoo koulutuspäällikkö, eversti Pertti Laatikainen Pääesikunnasta.
Asevelvollisuuslaki määrittelee syyt, joilla peruutus tai vapautus voidaan myöntää. Aluetoimistojen käytännöt ovat kuitenkin vaihdelleet eri puolilla maata. Uusilla ohjeilla yhtenäistetään käytäntöjä varsinkin työnantajaperusteella myönnettyjen vapautusten osalta. Vaikutukset näkyvät jo loppuvuodesta.
Harjoitus tietoon jo kotiutuksessa
Tyypillinen kertausharjoitus kestää viitisen päivää, ja käsky harjoitukseen postitetaan yleensä kuusi kuukautta aiemmin. Viime vuonna kertauskäskyn sai reilut 35 000 reserviläistä, joista 8 800 jäi tulematta. Kaikkiaan kertaamaan käsketyistä jäi siis pois joka neljäs.
– On harjoituksia, joissa poistuma on jopa lähes puolet. Samaan aikaan maanpuolustustahto on kuitenkin korkealla. Mistä tämä kertoo? hämmästelee majuri Antti-Jussi Väinölä Pääesikunnasta.
Nykypäivänä koulutettava sodan ajan joukko voi odottaa kertausharjoituskäskyä neljästä kuuteen vuoden päähän kotiuttamisestaan. Todennäköisimmin kertauskäskyn saa siis 20–30-vuotias reserviläinen.
– Ohjeena on, että kotiutuville varusmiehille kerrotaan tulevan kertausharjoituksen ajankohta puolen vuoden tarkkuudella kotiuttamisen yhteydessä, Väinölä kertoo.
Puolustusvoimat käskee joukkoja kertausharjoituksiin oman joukkotuotantosuunnitelmansa mukaan. Kun joukko on tuotettu varusmieskoulutuksessa, se pysyy sellaisenaan sijoitettuna sodan ajan organisaatioon kuudesta kymmeneen vuotta.
Tämän jälkeen sijoitus puretaan. Osa joukoista pyritään siirtämään sellaisenaan jatkosijoitukseen. Jatkosijoituspaikkoja on muun muassa maakuntajoukoissa ja alueellisissa esikunnissa.
Yksittäisten reserviläisten sijoitukset perustuvat myös omaan aktiivisuuteen maanpuolustustyössä.
Koulutuksessa laaja keinovalikoima
Reserviläisiä koulutetaan puolustusvoimien kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilatuissa koulutuksissa. Reserviläinen voi myös itse hakeutua MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen.
Viime vuonna koulutusta sai näillä keinoin reilut 58 000 reserviläistä. Kertausharjoituksiin ja MPK:n koulutuksiin osallistui lähes yhtä paljon kumpaankin, vapaaehtoisiin harjoituksiin vajaat seitsemän tuhatta.
Väinölän mukaan puolustusvoimien tavoitteena on pysyä näissä koulutusmäärissä vuoteen 2015 saakka, joskin taloustilanne voi muuttaa tilannetta.
– Tällä hetkellä on puhuttu, että varusmies- ja reserviläiskoulutukseen ei puututtaisi, vaikka puolustusvoimat joutuukin säästämään.
Vastoin joitain ennakkoluuloja maakuntajoukot eivät vie kertausharjoitusvuorokausia muilta reserviläisiltä. Vaikka maakuntajoukkoja harjoitetaan kolmesta viiteen kertaa vuodessa, käytössä on koko keinovalikoima vapaaehtoisine harjoituksineen ja MPK-koulutuksineen.
Mirva Brola
No sehän kertoo, että puolustusvoimat ovat epäonnistuneet kouluttajina. Haluttaisiin tehdä maanpuolustustyötä, mutta armeija ja kertausharjoitukset niin puuduttavaa ajanhukkaa, ettei viitsittäisi käydä. Omalla kohdallanikin vasta kertausharjoituksessa huomattiin, että olen sijoitettu aivan toiseen tehtävään, kuin mihin olin aikoinaan saanut koulutuksen. Ja taas tuli kuitenkin uusi kutsu, jossa ilmenee, ettei minulle suunniteltu koulutus vastaa edes sotilasarvoani. Ts. vallan mahdottomasti kiinnostaa siis osallistua kertaukseen, vaika tuota maanpuolustustahtoa löytyykin!
Minulle tuli taas kutsu. Edellisestä harjoituksesta on pari vuotta ja kaikkiaan olen käynyt harjoituksissa kymmenkunta kertaa. Ikää on jo 50 v. ja nämä jutut voisi jo jättää nuoremmille.
Toivoa sopii, että Suomi ei enää koskaan joudu mihinkään sotaan. Mutta niin kauan kun se on vain harras toivomus meidän pitää huolehtia omasta puolustuksestamme. Kukaan muu kun sitä ei puolestamme tee
"Maanpuolustustahto" tarkoittaa sitä, että tahtoo jonkun toisen puolustavan. Itseään ei tahdo laittaa likoon kuin harvat idealistit. Muutenhan armeija pyörisi ilman pakottamista.
Ja sotaintoilijat voisivat kuunnella Suomen puolustusministeriä vuosilta 1946-1948, Yrjö Kallista:
"Kyllä vielä sotilaiden kanssa voi keskustella sodastakin ja rauhan asiasta. Sotilaiden, jotka ovat nähneet, mitä sota on. Mutta taivas varjelkoon meitä tavallisilta siviileiltä, jotka ovat isiltä perittyä sotaintoa täynnä. Näiden kanssa on helisemässä."
Yhdessä harjoituksessa oli todella jaksettu järjestää todentuntuista toimintaa ja silloin viikko vierähti oikein mukavasti huonosta kelistä riippumatta.
Enää en lähde leikkeihin mukaan.