 |
Reserviin siirtymisen jälkeen asevelvollisen elämässä tapahtuu paljon, ja on olemassa lukuisia päteviä syitä jäädä pois harjoituksesta. Näitä ovat esimerkiksi sairaus tai vaikea elämäntilanne. Opiskelijalla kertausharjoituksen ajalle voi osua kerran vuodessa tarjoutuva tenttimahdollisuus tai valintakoe. Asevelvollisuuslaki määrittelee syyt, joilla reserviläinen voidaan vapauttaa kertausharjoituksesta tai käsky voidaan perua. Pakko sitä ei ole kuitenkaan tehdä, vaan aluetoimisto ratkaisee asian asevelvollisen hakemuksesta.
Huomattavan suuri osa vapautuksista myönnetään työnantaja-perusteella. Tämä merkitsee, että osallistuminen kertausharjoitukseen aiheuttaisi vakavaa haittaa työnantajalle. Varmasti tällaisiakin tapauksia on, mutta niiden luulisi olevan hyvin harvinaisia. Jos tyypillinen kertausharjoitus kestää viisi vuorokautta ja käsky sinne lähetetään lain mukaan vähintään kolmea kuukautta aiemmin – puolustusvoimien tavoitteen mukaan kuutta kuukautta ennen – onko poissaolo todellakin niin vaikea järjestää? Pyöriväthän virkavapaat, sairauslomat ja muutkin poissaolot työpaikoilla ympäri vuoden.
Viime vuonna kertauksista jäi pois työnantajan takia vajaat kaksi tuhatta reserviläistä. Joukossa on varmasti sellaisiakin, joita harjoitukseen lähtö ei vain ole innostanut ja jotka ovat pyytäneet työnantajaansa kirjoittamaan todistuksen oma työpanoksensa korvaamattomuudesta. Tällaisiin vapaamatkustajiin on syytä tarttua tiukalla kädellä. Asevelvollisuus ei nimittäin lopu siihen, kun mies tai nainen kävelee kasarmin portista ulos, vaan jatkuu sen vuoden loppuun saakka, kun henkilö täyttää 60 vuotta.
Täysin epämotivoituneitten reserviläisten raahaaminen harjoitukseen ei tietenkään ole puolustusvoimien etu. Lain mukaisesta velvollisuudesta ei kuitenkaan tule päästä luistamaan liian helpolla – muutoinhan harjoituksiin ei kohta tulisi enää ketään. Ei ole järkevää harjoittaa sodan ajan joukkoa, josta puuttuu merkittävä osa kokoonpanosta.
Kun sodan ajan vahvuutta viimeksi laskettiin, sijoittamattomaan reserviin jäi runsaasti motivoitunutta ainesta ja vastaavasti sijoitettuihin joukkoihin joitain vähemmän motivoituneita. Niiden tilalle, joita kertaamaan lähtö ei huvita, löytyisi varmasti päteviä ja innokkaita reserviläisiä. Puolustusvoimilla ei ole resursseja korjata tilannetta oma-aloitteisesti, joten onkin reserviläisen oman aktiivisuuden varassa ottaa yhteyttä aluetoimistoonsa ja kertoa halukkuudestaan päästä kertaamaan. Jos näin ei tee, on asiasta turha narista. Toisaalta puolustusvoimatkin joutuu syynäämään, millä motiiveilla reserviläinen ilmoittautuu innokkaaksi kertaajaksi. Kaikilla kun ei ole puhtaat jauhot pussissa, vaan yrittäjien joukkoon mahtuu myös rikollista ainesta.
Viime vuonna kertauskäskyn saaneista 25 prosenttia jäi tulematta harjoitukseen. Nyt onkin ryhtiliikkeen paikka, sillä ”ei vain nappaa” ei ole pätevä syy jäädä pois lakisääteisestä velvoitteesta. Miten kävisi tositilanteessa, jos joka neljäs olisi rivistä pois?
Reserviläisten joukossa on paljon väkeä, jotka eivät saa kertauskutsua koskaan. Jos kertauskutsuja lähetetään palvelusajan todistusten perusteella vain hyvä tai kiitettävä arvosanan saaneille, jää kertauksista pois paljon palvelusmotivaatiotaan myöhemmin kasvattaneita.
Toisaalta täytyy ymmärtää esim. yrittäjiä, joilla ei ole aikaa pitää edes kesälomia, saati sitten palella tyhjänpanttina jonkun polun mutkassa.