Vapun alla se pisti silmään, kun käänsin sivua aamun lehdestä – muutos nimittäin. Puolustusvoimien rekrytointimainos sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin ei ollut enää entisensä. Viime syksystä saakka tutuksi tullut aurinkolasein verhottu miestaistelija oli saanut rinnalleen naispuolisen sotilaan.

Taustalla on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325, joka vaatii naisten roolin vahvistamista konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanprosesseissa. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan päätöslauselmaa, ja sen toimeenpanemisesta on laadittu oma kansallinen ohjelma vuosille 2008–11. Puolustusvoimien osalta päätöslauselman toteuttamista vaikeuttaa rauhanturvaajiksi hakeutuvien naisten vähäinen määrä. Tilannetta yritetäänkin kohentaa keväällä käynnistetyllä, erityisesti naisiin suunnatulla rekrytointikampanjalla, jota muodonmuutoksen kokenut lehtimainoskin edustaa.

Muutos on pieni mutta periaatteellisesti merkittävä. Mainoksen alkuperäisessä versiossa suojavarustein puettu miestaistelija seisoo vahvasti etualalla, ja taaempana toinen samanlainen keskustelee miesjoukossa. Kuva-analyysin viesti on selvä: tämä on miesten maailmaa. Kuitenkin puolustusvoimat on jo vuosia sitten edistänyt tasavertaisuutta täysin toisenlaisella kampanjalla, joka esitteli ”tornitalon” monimuotoisuutta julisteilla eri värisistä ja keskenään erilaisista ihmisistä. Uusittu rekrytointimainos onkin nyt linjassa puolustusvoimien tasa-arvotyön kanssa.

Miksi asia sitten on niin tärkeä? Sukupuolten yhdenvertaisuutta suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa tutkineen Pirjo Jukaraisen sanoin tasa-arvoa ja turvallisuutta täytyy rakentaa yhtä aikaa. Ei mihinkään yhteiskuntaan voi rakentaa kestävää rauhaa siten, että unohdetaan puolet sen asukkaista. Ulkopuolisten väliin tulijoiden täytyy näyttää työssä esimerkkiä ja omalla toiminnallaan osoittaa, että naiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään siinä missä miehetkin.

Työtä on kuitenkin tehtävänä meilläkin. Naisten osuus sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä on lähes häviävän pieni: viime vuonna operaatioihin hakeutuneista ja niihin lähetetyistä naisia oli neljä prosenttia, missä siinäkin oli huomattavaa kasvua edellisiin vuosiin nähden. Siviilikriisinhallinnassa tilanne on huomattavasti parempi, mutta tekemistä riittää silläkin saralla. Mielenkiintoista sen sijaan on, että siviilikriisinhallinnan tehtäviin on asetettu tavoitteeksi nostaa naisten osuus 40 prosenttiin – mitenköhän kävisi, jos sotilastehtäviin asetettaisiin jokin vastaavanlainen tavoite?

Suomalaisnaisia on tähän mennessä koulutettu reserviin reilut neljä ja puoli tuhatta, miehiä satoja tuhansia. Epäsuhta on valtaisa, mutta ainakaan viesti ei voi olla se, ettei naisille ole sijaa kriisinhallintatehtävissä. Sellaistakin on nimittäin aika ajoin voinut rivien välistä lukea. Puolustusvoimien rekrytointi-ilmoituksen retusointi onkin pieni mutta merkittävä askel oikeaan suuntaan.

Mirva Brola

Kirjoittaja on Reserviläisen päätoimittaja.

Lisää kommentti

Oma nimesi tai nimimerkki:
Sähköpostiosoitteesi (ei tule näkyviin):
Aihe:
Kommentti:
Varmennus:
	Lähetä Esikatsele