Riihimäki keskittyy elektroniseen sodankäyntiin

Puolustusvoimat saa yhden erikoisjoukon lisää ensi vuoden alussa. Viestirykmentti alkaa kouluttaa varusmiehistä elektronisen sodankäynnin osaajia. Joukon sotilaat haalitaan valtakunnallisen haun kautta. Suomen tuoreimpaan erikoisjoukon järjestetään pääsykokeet, kuten esimerkiksi laskuvarjojääkäreille Utissa. Lisäksi kutsuntavirkailijat arvioivat erikseen halukkaiden soveltuvuuden tehtävään.

– Valittavilta varusmiehiltä edellytetään tietoteknisiä valmiuksia, soveltuvuutta johtajakoulutukseen sekä erityisesti kielitaitoa, jotta he voivat toimia operaattoritehtävissä, sanoo Viestirykmentin komentaja, eversti Tapio Forselius. Operaattoritehtävät voivat tarkoittaa esimerkiksi radioaaltojen kuuntelemista ja analysointia vihollisen ryhmityksen ja suunnitelmien selvittämiseksi. Maavoimien elektronisen sodankäynnin koulutus keskitetään jatkossa kokonaan Riihimäelle. Koulutushalli tehtävää varten on jo noussut pystyyn. Elektronisen sodankäynnin tavoitteena on vihollisen sähköisen infrastruktuurin lamauttaminen tai tuhoaminen.

Ei mikään poikapuoli

Puolustusvoimat on viime vuosina kehittänyt valmiusyhtymiä ahkerasti. Myös esimerkiksi viestipasit on keskitetty valmiusprikaateihin Riihimäen sijaan. Viestirykmentti kieltää tulleensa mitenkään sorsituksi. – Alueellisten viestijoukkojen kalustoa on hankittu koko ajan. Emme ole jääneet poikapuolen asemaan, korostaa Viestirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Tapani Patteri. Alueellinen viestijärjestelmä yhdistää kiinteän tietoliikenneverkon ja kenttäviestinverkot toisiinsa. Se on kiinteän tietoliikenneverkon jatke ja sisältää paljon myös siviilipuolella käytössä olevaa tekniikkaa. Valmiusprikaatit erikoistuvat puolestaan yvi- eli yhtymän viestijärjestelmä -kalustoon. Viestirykmentti työllistää teknisenä aselajina myös huomattavan paljon siviilikoulutuksen saaneita insinöörejä, jotka toimivat erikoisupseerin viroissa. – Aina ei edes erotu kuka on koulutukseltaan upseeri ja kuka insinööri, Patteri toteaa. Molemmilla on hänen mukaansa omat haasteet tehtävissään. Erikoisupseereiden täytyy ymmärtää tekniikan käyttö osana johtamisjärjestelmää, kun taas upseereiden tulee hahmottaa viestitaktiikan erikoisosaajina omat tekniset rajoitteensa ja mahdollisuutensa.

Pilotointia monella saralla

Viestirykmenttiä voisi myös pitää jonkinlaisena pilottijoukko-osastona puolustusvoimissa. Diabetestä sairastavat varusmiehet saivat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden varusmiespalvelukseen Riihimäellä. Rykmentissä kokeiltiin myös suuren mediahuomion kera sotaväkeen tuotua sopeuttavaa koulutusta. Vuoden 2003 alussa pilotoitu koulutusuudistus laajeni saman vuoden kesällä koko maata kattavaksi. – Varusmieskoulutuksen osalta muita kokeilueriä ei ole ollut. Pilottitehtäviin voi kuitenkin laskea myös viestijärjestelmien ja kalustojen kenttäkokeet, eversti Tapio Forselius sanoo. Viestirykmentti testaa parhaillaan esimerkiksi esikunta-Pasia kenttäolosuhteissa.

Viesti on osa johtamista

Viestijärjestelmät nivoutuvat kiinteästi yhteen johtamisjärjestelmiin, jotka näyttelevät keskeistä roolia nykyaikaisessa sodankäynnissä. Johtaminen ja erityisesti tiedonsaanti ovat nousseet jatkuvasti aiempaa kriittiseen rooliin. – Mitä paremmin tietää vastustajan suunnitelmat, sitä tehokkaammin pystyy käyttämään omia joukkojaan, esikuntapäällikkö Patteri sanoo. Viestiaselaji liittyy myös erityisesti tilannekuvan luomiseen siitä, mitä taistelukentällä tapahtuu. Aselajin merkitys ei jää näin pelkästään operatiiviseksi, vaan se nousee strategiseksi. Tilannetiedolla on paitsi paikallista merkitystä, myös tärkeä rooli koko valtakunnan puolustamisessa.

Oppia haetaan Saksasta asti

Erityisenä vahvuutenaan Viestirykmentti pitää osaamistaan. Rykmenttiä reilut puolitoista vuotta johtaneen everstiluutnantti Tapio Forseliuksen yllätti erityisesti poikkeuksellisen suuri into, jolla henkilökunta kehittää omaa ammattitaitoaan. Oppia on haettu kansainvälisistä harjoituksista, joissa testataan erityisesti eri järjestelmien yhteensopivuutta. Rykmentin edustajia oli mukana esimerkiksi Combined Endeavour -tapahtumassa Saksassa viime vuonna. Paikalla oli yhteensä sotilaita 40 Naton jäsen- sekä rauhankumppanuusmaasta. Harjoituksilla on tärkeä merkitys, sillä kykyä kansalliset rajat ylittävään yhteistoimintaan tarvitaan esimerkiksi tälläkin hetkellä Kosovossa. – Paitsi että tietoa pystytään hakemaan ulkomailta, sitä pystytään jakamaan myös rykmentin sisällä, Forselius kehuu. Kansainvälisiin tehtäviin liittyy kuitenkin myös joukko-osastossa haaste. Pieni joukko kärsii helposti vajausta, kun ulkomaan tehtävät kutsuvat upseereita. – Meillä on jatkuvasti kymmenkunta sotilasta ulkomailla, Forselius sanoo.

Rykmentillä oma rooli

Viestirykmentti on pyrkinyt ahkerasti tehostamaan toimintaansa. Vuoden 2003 alussa Viestikoulu ja Sähköteknillinen Koulu yhdistyivät Viesti- ja Sähköteknilliseksi Kouluksi. Uusi laitos kouluttaa pääasiassa kantahenkilökuntaa sekä aselajiupseereita. – Yhdistämisellä tavoiteltiin koulua, joka pystyisi liittämään kaksi asiaa yhteen ja kehittämään myös koulutusta molemmilla linjoilla, Forselius tuumaa. Fuusion myötä karsittiin myös päällekkäisiä toimintoja ja saatiin aikaan säästöjä. Tapio Forselius katselee tulevaisuutta Viestirykmentin komentajan pöydän takaa melko rauhallisesti. Hän muistuttaa, että Riihimäen varuskunnalla on oma roolinsa puolustusvoimissa, eikä se kilpaile puolustushaarojen tai valmiusyhtymien kanssa. – En henkilökohtaisesti usko, että johtamisjärjestelmä on se paikka, jossa kannattaa säästää ja leikata määrättömästi. Johtamisjärjestelmä takaa sen, että meillä on ylipäätään tilannekuva hallussa, Forselius näkee.

Aleksi Kolehmainen