Finlandia-hymni herkisti Reserviläisliiton pääjuhlan

– Maakuntajoukkoja voisi kansainvälisen kriisinhallinnan termein kuvata maakuntien nopean toiminnan joukoiksi. – Toiminta-alueensa hyvin tuntevat ja motivoituneet reserviläiset muodostavat osaavan ja nopeasti käyttöön saatavan voimavaran paikallispuolustukseen. Näin puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala arvioi perustettavien maakuntajoukkojen merkitystä juhlapuheessaan Reserviläisliiton 50-vuotisjuhlien pääjuhlassa Helsingissä.

Samalla Kaskeala lupasi, että joukoille annetaan alusta pitäen ajanmukainen mieskohtainen ja tehtävien edellyttämä varustus. – Esimerkiksi kohteiden suojaamisesta vastaavat maakuntajoukot varustetaan sotilaspoliisiyksiköiden tapaan modernein viestivälinein ja henkilökohtaisin suojavarustein. Sissitoimintaan tarkoitetuilla maakuntajoukoilla tulee luonnollisesti olla pimeätoiminnan vaatima varustus ja niin edelleen. Kaskealan mukaan maakuntajoukkojen tyypillisiä tehtäviä ovat kohteiden suojaaminen, valvonta ja vartiointi, sodan ajan joukkojen perustaminen, sissitoiminta sekä paikallishuolto. Kaskeala piti valitettavana sitä, että puolustusvoimat joutuu yllättäen tinkimään kertausharjoitustensa määrästä juuri kun maakuntajoukkoja aletaan perustaa. – Toivottavasti toimintamenojemme supistus jää vain tilapäiseksi valtiontalouden tasapainottamistoimeksi. Kertausharjoitusten osuus suomalaisessa puolustusjärjestelmässä on aivan yhtä tärkeä kuin varusmieskoulutuksen, Kaskeala totesi puheessaan.

Puolustusvoimat pysyy reviirillään

Maakuntajoukkoihin on liittynyt ajatus niiden käyttämisestä myös virka-apu- ja pelastustehtävissä, joihin reserviläisillä olisi paremmat valmiudet kuin nykyisin käytettävillä varusmiehillä. Tämä on herättänyt epäilyjä niin SPR:n kuin vapaapalokuntalaistenkin piirissä. Nämä Kaskeala torjui selkein sanoin: – Muiden viranomaisten reviirille emme ole astumassa. Virka-apua annetaan vain toiminnasta vastaavan viranomaisen pyynnöstä ja heidän johdossaan. Viranomaisten välinen vastuujako on selkeä. Kukin vastaa omasta ydintoiminnastaan, mutta saa tarvittaessa muilta tukea. Kaskeala vakuutti Suomen jatkavan yleisen asevelvollisuuden tiellä. Suomella ei ole varaa naapurimaissa toteutettuun valikoivaan asevelvollisuuteen. – Koko maan puolustamiseksi tarvittavat joukot ovat perustettavissa vain kouluttamalla koko kenttäkelpoinen ikäluokka eli runsaat 20.000 sotilasta vuodessa. Hänen mukaansa Suomen puolustusjärjestelmän verraton etu on, että se sijoittaa sodan joukkoihinsa korkeatasoisen sotilas- ja siviilikoulutuksen saaneita reserviläisiä. – Niin kauan kuin puolustusvoimat saa riveihinsä näin hyvin koulutettua ainesta, meillä ei ole mitään tarvetta eikä edes halua ammattimaistaa henkilöstörakennettamme, pikemmin päinvastoin. Mitä vaativampiin ase- ja johtamisjärjestelmiin siirrymme, sitä enemmän tarvitsemme niiden käyttäjiksi hyvin koulutettuja, ammattitaitoisia reserviläisiä, Kaskeala totesi.

Liitolle kiitosta veteraanityöstä

Puheensa lopuksi Kaskeala esitti puolustusvoimien lämpimät onnittelut Reserviläisliitolle. – Kiitän liittoa ja sen jäsenyhdistyksiä ja teitä kaikkia liiton jäseniä arvokkaasta työstänne maanpuolustuksen ja isänmaamme parhaaksi. Komentaja kiitti liittoa myös sen tekemästä työstä veteraanien hyväksi. – 2000-luvun Reserviläisliitto on kunnioitusta herättävällä tavalla kiinnittänyt huomionsa sotaveteraanien asemaan ja ryhtynyt sekä aatteellisin että käytännöllisin toimin tukemaan heidän hyvinvointiaan. Juhlan päätössanoissa liiton puheenjohtaja Matti Niemi puolestaan lupasi, että liitto edelleen jatkaa tätä työtä, jossa on vielä paljon tekemistä. Niemen mukaan suurin osa yhdistyksistä tekee veteraaneja tukevaa työtä avustamalla heitä arjen askareissa sekä vaalii veteraaniperinnettä. – Vapaaehtoinen maanpuolustus on nykyään tärkeä osa suomalaisuutta ja isänmaallisuutta. Tänään meitä reserviläisliittolaisia on yli kolmekymmentätuhatta tekemässä maanpuolustushenkeä ja maanpuolustustahtoa lisäävää toimintaa sekä veteraanityötä ja erittäin tärkeää veteraaniperinteen vaalimista. Tänä vuonna itsenäisyytemme turvanneiden veteraanien määrä putoaa jo alle sadantuhannen, Niemi totesi. Valtiovallan tervehdys Reserviläisliitolle toi sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Juhlassa vieraita kuudesta maasta

Pääjuhlan ohjelmasta vastasivat Kaartin soittokunta johtajanaan Harri Saksa ja Cantores Minores -kuoro Hannu Norjasen johdolla. Sykähdyttävin hetki salintäyteiselle juhlayleisölle oli varmasti kuoron esittämä Finlandia-hymni. Juhlan järjestäjiltä oli mielenkiintoinen veto tuoda helsinkiläisen näyttelijän Pauli Porasen esittämä Marokon Kauhu -monologi keskelle juhlaa, jossa mukana oli vieraita myös Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Liettuasta, Venäjältä ja Saksasta. Palkittu monologi on kiertänyt jo yli kaksi vuotta ympäri Suomea. Se kertoi Marokon kauhuna tunnetusta kapteenista Aarne Edvard Juutilaisesta, joka sortavalalaisena nuorukaisena suoritti varusmiespalveluksensa Viipurin rykmentissä ja aloitti sen jälkeen opinnot kadettikoulussa. Sieltä hän sai potkut ja lähti viideksi vuodeksi Ranskan muukalaislegioonaan, mistä juontaa lempinimi Marokon kauhu. Talvisodan sytyttyä hän joutui komppanianpäällikkönä Kollaan rintamalle. Sota jätti Juutilaiseen omat merkkinsä. Jatkosodassa hän tehosti käskyjään ampumalla pistoolilla alaisensa jalan juureen. Juutilainen osallistui vielä Lapin sotaan. Kuvasatoa Reserviläisliiton juhlaviikonlopusta seuraavalla aukeamalla.

Kari Vainio