Pääesikunnan asettama työryhmä esitti päivälleen puolitoista vuotta sitten maakuntajoukkojen perustamista. Esityksen mukaan maakuntajoukot koostuisivat 50.000–100.000 reserviläisestä ja järjestelmä alkaisi toimia vuoden 2008 alusta. Idea otettiin innolla vastaan. Halukkaille reserviläisille tarjoutuisi uusia mahdollisuuksia sitoutua maanpuolustustyöhön, myös sen jälkeen, kun ikä ja jalka alkavat painaa sen verran, etteivät kelpaa enää operatiivisiin joukkoihin. Matkan varrella on peloteltu niin kodinturvajoukkojen rakentamisella kuin suojeluskunta-mörölläkin. Nämä puheet jäivät onneksi varsin vähiin. Kevään aikana käsitykset ja puheet maakuntajoukkojen luonteesta ovat muuttuneet. Ilman pyykkilautavatsaa ei ole asiaa näihin joukkoihin. Tässä näkyy asevelvollisuusosaston uuden päällikön, eversti Jorma Jokisalon kädenjälki. Maakuntajoukkoihin sijoitettavan reservin on oltava erittäin hyvässä kunnossa, sen on oltava valmis kehittämään taitojaan ja sitoutumaan fyysisen kunnon ylläpitämisestä. Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala nimesi Reserviläisliiton juhlissa pitämässä puheessaan maakuntajoukot maakuntien nopean toiminnan joukoiksi. Kaskeala lupasi sotilaille myös kunnon varustuksen. Eversti Jokisalo haluaa kehittää maakuntajoukoista keulakuvia puolustusvoimille eri puolilla maata. Maakuntajoukot ovat siis nopean toiminnan joukkoja myös silloin, kun niiltä vaaditaan liikkumista omin jaloin. Fyysisen kunnon kehittämiseen on myös helppo yhtyä ja tavoite on varmasti linjassa reserviläisjärjestöjen kanssa. Maakuntajoukkoihin valittavat reserviläiset tulisivat edelleen olemaan operatiivisista joukoista vapautuvaa reserviä, 30–35-vuotiaita, päällystössä jo yli 40-vuotiaitakin. Jos maakuntajoukoista halutaan kehittää todella esimerkkijoukkoja, niin eikö olisi tarkoituksenmukaista, ettei palveluksensa suorittaneita varusmiehiä sijoittaisi ensin operatiivisiin joukkoihin, vaan rinnalla suoraan myös alueellisiin maakuntajoukkoihin. Siihen on sen sijaan mahdotonta yhtyä, miten maakuntajoukkoja aiotaan harjoittaa. Jos kertausharjoituksissa vuodessa harjoitettavien määrä jää pysyvästi 25.000:n tasolle, joka voi olla jopa optimisten arvio, niin siitä ei paljon heru maakuntajoukoille. 60.000 sotilaan operatiiviset joukot pitää harjoittaa keskimäärin viiden vuoden välein. Näin laskien ne kuluttavat puolet potista. Lopulle lähes 300 000 reserviläiselle jää toinen puoli, josta meri- ja ilmavoimat vievät oman osuutensa. Yksinkertaisen laskuopin mukaan alueellisiin joukkoihin, joihin myös maakuntajoukot kuuluvat, sijoitettavia reserviläisiä harjoitetaan kerran neljännesvuosisadassa. Sinä aikana ylennystä odottavan reserviläisen sitoutumishalu voi jo rakoilla. Maakuntajoukot pitäisi saada kuntoon kahden seuraavan vuoden aikana. Samaan aikaan puolustusvoimia uhkaavat vuosille 2006–2007 20 miljoonan euron säästötavoitteet. Tämä merkinnee kertausharjoitettavien reserviläisten määrän putoavan jopa viidentuhannen vuositasolle. Tähän myös amirali Kaskeala kiinnitti huomiota Reserviläisliiton juhlapuheessaan. Hän piti valitettavana sitä, että puolustusvoimat joutuu yllättäen tinkimään kertausharjoitustensa määrästä juuri kun maakuntajoukkoja aletaan perustaa. Toivottavasti toimintamenojemme supistus jää vain tilapäiseksi valtiontalouden tasapainottamistoimeksi, Kaskeala totesi. Kertausharjoitusten puutetta on hänen mukaansa pyrittävä paikkaamaan vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella. Jokisalo puolestaan muistutti Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa (3.4.), ettei MPK:n kursseilla voi korvata kertausharjoituksia. Hänen mukaansa ne kohentavat reserviläisen henkilökohtaisia perustaitoja, mutta sodanajan joukon osaamista ei sitä kautta saavuteta. Puolustushallinto on nyt poliittisten päätöstentekijöiden ja vapaaehtoisen maanpuolustusväen puristuksessa. Reserviläisten on vaadittava puolustushallinnolta toimia oman koulutuksensa turvaamiseksi, mutta tuotava myös yhä uudelleen äänensä esiin poliittiseen keskusteluun. Laaja-alainen reservi ei pysy kunnossa pelkästään vapaaehtoisilla harjoituksilla ja omalla kustannuksellaan. Maanpuolustuksesta ei myöskään saada tehdä vain harvojen herkkua.
Kari Vainio